Jo toissa talvena alakerran makuuhuoneet eli Yrjön ja Paavon kammarit sisustettiin uudelleen niin, että niihin saatiin lisää ruokailupaikkoja tiloissa järjestettäviä juhlia varten.
–Nyt tänne mahtuu 60 ruokailijaa, kertoi Vimpeli-seuran puheenjohtaja Jari Takala.
Yläkerrassa sijaitseva Fransun kammari on raikastunut uusin pinnoin aivan hiljattain.
–Täällä se Fransu istui kirjoittamassa, tapasin hänet täältä usein, muisteli Takala sukulaistaan, Vimpeli-seuran perustajajäsentä Frans Emil Takalaa. –Hän tykkäsi olla rauhassa täällä ja pohdiskella asioita.
–Minä tykkään tästä huoneesta, ja muutenkin tästä talosta. Täällä on niin rauhallinen tunnelma, aivan hermo lepää, kertoi seuran hallituksen jäsen Aila Aho.
Hän oli Maria Hakalahden ja Satu Katajan kanssa valitsemassa tapetteja ja he ovat myös vastanneet talon uudelleen sisustamisesta.
–Halusimme keventää ilmettä, Aho sanoi.
Talossa on ollut runsaasti lahjoituksena saatua, eri aikakausilta peräisin olevaa tavaraa. Tekstiilejä keventämällä ja esineistöä karsimalla on saatu raikkaampi ja siistimpi vaikutelma. Vanhaa tavaraa on viety Suksitehdasmuseolle ja sieltä tuotu tilalle pöytiä sekä tuoleja.
–Pintaremontilla saatiin kyllä huomattava ero entiseen, ja paljon lisää valoa! Kunniakirjat, jotka olivat ennen nastoilla kiinni seinässä, on nyt saatu kehyksiin, totesi seuran johtokunnan jäsen Maria Hakalahti.
Kunta tuki seuraa F.E. Takalan kunniakirjojen kehystämisessä myöntämällä avustuksen kehyksien hankintaan.
MYÖS talon eteinen on tapetoitu, lattia uusittu ja wc-tiloja nykyaikaistettu.
–Uudistustyö jatkuu. Päällisin puolin kaikki täällä on ok, mutta kaikki vanhat rakennukset tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa. Pikkuhiljaa, paikka kerrallaan talo saa uusia pintoja. Tähän asti täällä on kaikki ollut alkuperäisessä asussaan. Viime vuonna haimme jo rahaa keittiöremonttiin, mutta emme saaneet. Nyt haemme uudestaan, Aisaparin kautta, kertoi Takala, joka on tehnyt Vimpeli-seuralle piha- ja remonttitöitä Talkkari Jari -toiminimensä kautta jo ennen seuraan liittymistään.
–Suunnittelemme alakerran lattian hiontaa ja lakkaamista, katon valkaisua ja portaiden sekä yläkerran aulatilan lattian päällystämistä. Yläkerran aula palvelee harraste- ja kokoustilana.
Pihapiirin aittaan tulee oleskelutilat juhlia varten. Aitan avajaisia suunnitellaan kesälle. Pihaan on suunniteltu myös huvimajaa ja luhtiaittaa, mutta koska nyt seuralla ei ole ollut vuokratuloja Jäykäntuvasta, isompia investointeja on siirretty.
–Vuokrauskalenterissa on tilaa kevään ja kesän juhlille ja tilaisuuksille. Täällä on kokouksia ja palavereja varten nettiyhteys ja videotykit. Isoa, kaunista pihapiiriä voi hyödyntää monenlaisessa toiminnassa, Jari Takala totesi.
VIMPELI-SEURA pohtii tulevan kesän Museolla soi -tapahtuman järjestämistä Saarikentällä, jossa turvaväleistä voitaisiin huolehtia. Esiintyjälistalla on sekä paikallisia nimiä että isompiakin tekijöitä.
Heinäkuulle on suunnitteilla vanhojen valokuvien näyttely Jäykäntuvalla. –Kuvat kiinnostavat ihmisiä. Viime kesän tapahtumassakin sen huomasi: ihmiset kokoontuivat niiden pöytien äärelle, missä albumeita oli esillä, muisteli Hakalahti.
Seura aikoo toteuttaa kesän aikana Hallapurolla kalkkiuunialueen siistimistä ja parantaa alueen opasteita.
Vimpelin Joulu-lehti on jo tekeillä. –Materiaalia voi jo toimittaa meille, sillä syksyllä lehden kanssa tulee aina kiire. Otamme mielellämme vastaan vanhoja kuvia sekä kuvia tapahtumista, syntyneistä ja kuolleista.
–Vimpeli-seuralla on monenlaista toimintaa, vaikka tällaisia aikoja eletäänkin, Hakalahti totesi.
–Ja monta ideaa kehitteillä, jatkoi Takala.
Vimpelissä marssitaan lauantaina
Toimitus
VIMPELI-SEURA ja kunnan vapaa-aikatoimi järjestävät Lakeuden maakuntamarssin Vimpelissä lauantaina 24. huhtikuuta kello 11–14 välisenä aikana.
Lähtö- ja maalipaikkana toimii Saarikentän pääsisäänkäynti. Matkaan voi lähteä omien aikataulujen mukaisesti niin, että on takaisin Saarikentällä kello 14 mennessä. Marssimatka on 10 kilometriä ja se suoritetaan ilman ajanottoa. Reitti on edestakainen ja kääntöpaikalla, Rantakylän koululla, Vimpeli-seura vastaa mehupisteestä.
Jokainen marssiin osallistuja saa marssikortin, mihin merkitään marssin suoritus samalla tavalla kuin vuonna 1941, sekä rintamerkin. Järviseudun Sanomat sponsoroi 50 ensimmäistä rintamerkkiä.
Tapahtumaan osallistujia pyydetään kiinnittämään huomiota turvaetäisyyksien pysymisestä riittävinä kanssaliikkujiin.
TÄNÄ keväänä tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Suomi ja Ruotsi kilpailivat keväällä 1941 kolmen viikon aikana siitä, kumpi sai kirjattua enemmän kävelysuorituksia suhteessa väkilukuun. Tapahtuma tunnettiin nimellä maaottelumarssi. Suomi voitti tuon kilpailun ylivoimaisesti. Suomessa tehtiin 1 507 111 suoritusta ja Ruotsissa ainoastaan 943 952 suoritusta. Lähes 42 prosenttia koko Suomen väestöstä kävi marssimassa.
Vapaussotiemme Lakeuden perinneyhdistys ry järjestää maaottelumarssin 80-vuotismuistoksi Lakeuden maakuntamarssin yhdellätoista paikkakunnalla 24.4.–9.5. välisenä aikana.
Kunnat kilpailevat keskenään osallistumisprosentista. Kuntakohtainen paremmuus ratkeaa laskemalla paikkakunnan prosentuaalinen osallistujamäärä paikkakunnan asukasluvusta.
Marssikilpailun voittaneelle kunnalle luovutetaan kunniakirja Vapaussotiemme lakeuden perinneyhdistys ry:n vuosipäivänä Seinäjoella 4.6.2021.
Tapahtuman tavoitteena on lisätä sotavuosien perinnetietoutta sekä järjestöjen välistä yhteistyötä ja tunnettavuutta ja kiinnittää huomiota kunnosta ja terveydestä huolehtimiseen varsinkin nykyisenä korona-aikana.
