EVIJÄRVEN kirjastossa on huhtikuussa esillä Kielletyt kirjat -näyttely. Esillä on kirjastojen niin kutsuttujen myrkkykaappien sisältöä.
Myrkkykaapilla tarkoitettiin henkilökunnan tiloissa pidettyä varastokaappia, jonne piilotettuja kirjoja lainattiin vain täysi-ikäisille lukijoille tai ei lainkaan.
1920- ja 30-luvuilla kaappiin piilotettiin kommunismin pelossa yksittäisiä niteitä.
Vuosina 1944–46 suomalaiskirjastojen hyllyistä siivottiin yli tuhannen kirjan verran ”poliittisesti arveluttavaa” materiaalia eli neuvostovastaista kirjallisuutta.
Vuonna 1945 kokonaan lainauskieltoon asetettiin kaikki teokset, jotka katsottiin vihamielisiksi itänaapuria kohtaan.
Tuolloin valtion kirjastotoimisto lähetti opetusministeriön pyynnöstä Suomen kuntien kirjastoille tiedon, että hyllyistä on kiireellisesti ”tarkastettava ja tyystin poistettava” edelläviitatunlainen kirjallisuus. Kirjastoja varoitettiin, että jos niissä vielä tämän jälkeen todetaan neuvostovastaista kirjallisuutta, ”koko vastuu tästä jää kirjastonhoitajien kannettavaksi.” Kirjat määrättiin paketoitaviksi ja säilytettäviksi jossakin muualla kuin kirjastoissa.
Tällaisia kirjoja olivat esimerkiksi suomalaisen Erkki Palolammen Kollaa kestää ja Onttoni Miihkalin Raatteen tiellä sekä tietysti Hitlerin Taisteluni.
Päätös kumottiin 1958. Edelleen kuitenkin pidettiin suotavana, että naapuruussuhteita loukkaava kirjallisuus jätettäisiin vain tutkijoiden saataville.
50- ja 60-luvulla silmätikuksi joutuivat yleensä liian elävästi seksuaalisuutta kuvaavat teokset.
Esimerkiksi Lahden kaupunginkirjaston myrkkykaapissa olivat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa muun muassa Giovanni Boccaccion Decamerone, Fritz Kahnin Sukupuolielämämme, D.H. Lawrencen Lady Chatterley ja Choderlos de Laclos’n Vaarallisia suhteita.
60-luvulta muistetaan erityisesti Hannu Salaman Juhannustanssien (1964) julistaminen pannaan. Romaania syytettiin niin jumalanpilkasta kuin siveettömyydestäkin. Tarinan sisältöä puitiin käräjillä asti.
EVIJÄRVEN kirjastoonkin tuli vuonna 1945 käsky poistaa Neuvostoliitolle vihamieliset niteet hyllystä, kerrotaan kirjaston historiikissa, joka kattaa vuodet 1876–1976.
”Kirjoista ei annettu minkäänlaista luetteloa. Toimenpide oli täysin kirjastonhoitajan harkinnan varassa”, kirjoitti historiikin tehnyt Aleksi Kultalahti, joka toimi Evijärven kirjastonhoitajana vuosina 1935–1973.
–Jos silloin on Aleksi Kultalahden mielestä sopimatonta kirjallisuutta Evijärven kirjaston kokoelmasta löytynyt, hän on poistanut ne kokoelmasta, mutta tarkempaa tietoa asiasta ei kuitenkaan ole, kirjaston nykyinen johtaja Merle Kupila sanoo.
Nykypäivänä kirjastojen ei tarvitse piilotella kirjoja. Yksi kirjaston perustehtävistä on ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, eli kirjoja pyritään hankkimaan eri aiheista ja eri näkökulmista.
–Uudistuva kokoelma taas vaatii sen, että kirjoja hankitaan ja toisaalta poistetaan jatkuvasti. Kirjojen hankintaan on varattu määräraha, mutta myös kirjaston fyysiset tilat laittavat hankinnoille rajat. Myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan. Tänä päivänä kirjastojen välinen yhteistyö, meillä Eepos-kirjastokimppa, helpottaa hankintapäätösten tekemistä, kaikkea ei tarvitse hankkia omaan kirjastoon, koska kirjan saa asiakkaalle tilattu nopeasti lainaan jopa ilman maksua naapurikunnasta, Kupila kertoo.
NÄYTTELYN on koonnut Vaasassa sijaitseva Suomen kirjastomuseo.
Suurin osa Evijärvellä esillä olevan näyttelyn kirjoista on lainassa sieltä, mutta muutama on Evijärven kirjaston oman varaston kätköistä — esimerkiksi Hitlerin Taisteluni 1 ja 2.
Kyseessä on kiertonäyttely. Se oli esillä viimeksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa.
Sitä tarjottiin Vaasasta Evijärvelle viime syksynä. Vaikka kirjaston palvelut on tällä hetkellä pandemian vuoksi rajattu vain lainaukseen ja palautukseen, eikä oleskelua kirjastossa suositella, näyttelyä voi kuitenkin käydä katsomassa kirjastovisiitillä.
–Silloin, kun tein varauksen, en voinut tietää, että meillä on rajoitetut palvelut käytössä huhtikuussa, Kupila kertoo. –Harmillista, mutta kirjastokäynnillä voi kuitenkin tutustua näyttelyyn, kunhan ottaa rajoitukset huomioon. Kirjasto on kuitenkin normaalisti auki.
20 YLEISISTÄ KIRJASTOISTA POISTETUINTA TEOSTA VUOSINA 1944–1946
Adolf Hitler: Taisteluni
Kirsti Huurre: Sirpin ja moukarin alla — yhdeksän vuotta Neuvostoliitossa
Erkki Palolampi: Kollaa kestää — kertomuksia Kollaanjoen rintamalta
Mika Waltari: Neuvostovakoilun varjossa — Helsingin neuvostolähetystö kiihoitus- ja vakoilutoiminnan keskuksena
Aleksandra Rahmanova: Avioelämää punaisessa myrskyssä — venäläisen aviovaimon päiväkirja
Aleksandra Rahmanova: Ylioppilaita, rakkautta, kuolemaa — venäläisen naisylioppilaan päiväkirja
Alja Rahmanova: Uusien ihmisten tehdas
Miihkali Onttoni: Raatteen tiellä
Miihkali Onttoni: Suomussalmen sotatanterilla — rintamamiehen kokemuksia
Viljo Saraja: Lunastettu maa
Hjalmar Siilasvuo: Suomussalmen taistelut
Jaan Siiras: Viro neuvostokurimuksessa — piirteitä Viron tapahtumista ja kehityksestä bolševikkivallan aikana vv. 1939-41
Aatami Kuortti: Pappina, pakkotyössä, pakolaisena — inkeriläisen papin kokemuksia Neuvosto-Venäjällä
Imam Raguza: Moskovan hirmuvaltias
Väinö Salminen: Viena-Aunus — Itä-Karjala sanoin ja kuvin
Armas J. Pulla: “Ja pöh!” sanoi sotamies Ryhmy
Örnulf Tigerstedt: Vastavakoilu iskee — Suomen taistelu neuvostovakoilua vastaan 1919–1939
Tatjana Tšernavin: Pako Neuvosto-Venäjältä
Eino Hosia: Tuliholvin alla — romaani sodasta
Armas J. Pulla: “Jees, punamultaa!” sanoi kersantti Ryhmy
