Nykyinen riistahallintolaki mahdollistaa myös sen, että Riistahallinto päättää yksin hirvieläinten kantatavoitteet maanomistajien ja sidosryhmien näkemyksistä välittämättä. Alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanossa on riistanhoitoyhdistysten edustajilla suora enemmistö (6/10), mikä antaa mahdollisuuden yhdelle ryhmälle päättää asiat haluamallaan tavalla. Näistä päätöksistä ei voi edes valittaa mihinkään. Asia on erityisen tärkeä, koska päätökset hirvieläinten kantatavoitteista ohjaavat suoraan riistahallinnon toimintaa metsästyksen mitoituksessa.
Maaliskuussa toteutuneen tavoiteasetannan kierroksella yli neljäsosassa hirvitalousalueista hirvikannan tavoitetasoja nostettiin. Tämän lisäksi meillä on useita hirvitalousalueita, joissa edellisen kauden korkeaa kantatavoitetta ei sidosryhmien vaatimuksesta huolimatta laskettu. Päätöksiin eivät vaikuttaneet maanomistajien ja metsä- ja liikenneviranomaisten vaatimukset, poikkeuksellisen laajan maanomistajatutkimuksen tulokset eivätkä Luonnonvarakeskuksen tuoreet inventointitiedot hirvivahinkojen suuresta määrästä näillä alueilla.
Suurimmat haasteet tämän järjestelmän toimivuudessa ja hirvikannan säätelyssä ovat Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Rannikko-Pohjanmaan/Pohjanmaan sekä Kainuun alueilla.
MTK vaatii maa- ja metsätalousministeriötä käynnistämään välittömästi säädösmuutosten valmistelun asianmukaisen hirvieläinkantojen hallinnan turvaamiseksi koko Suomessa. Säädösmuutokset tarvitaan hirvikantatavoitteista päättävien toimielinten kokoonpanoon sekä valitustien luomiseen.
Metsästyslaki määrittelee yksiselitteisesti, että oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Viime vuosina riistahallinto on kuitenkin määritellyt maanomistajat virheellisesti sidosryhmän asemaan. Asetelma on tulevaisuutta ajatellen täysin kestämätön, toteaa kenttäjohtaja Timo Leskinen.
