KAUHAVAN kaupungin viime vuoden tilinpäätöksestä muotoutui 4,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Kun talousarviota laadittaessa lähtötilanne oli 3,2 miljoonaa euroa miinuksella, vuoden aikana tulosta parannettiin siis käytännössä yli seitsemällä miljoonalla eurolla.
Sitä voidaan kaupunginjohtaja Markku Lumion, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teemu Hakalan ja hallintojohtaja Liisa Salon mielestä pitää mainiona tuloksena.
Alijäämä saatiin kurottua umpeen kaupungin ja kuntayhtymä Kaksineuvoisen toimintakuluista leikkaamalla. Kaupungin henkilöstöön kohdistuneilla yt-menettelyillä ja Kaksineuvoisen paisuviin kustannuksiin puuttumalla päästiin juuri ja juuri plussan puolelle.
Reilusti voitolliseksi tilinpäätös nousi Kauhavalle myönnettyjen valtion koronatukien siivittämänä.
–Puolet tehtiin omalla toiminnalla, toinen puoli tuli valtiolta, kiteyttää kaupunginjohtaja Lumio.
KAUPUNGIN tulos on plussan puolella ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2017.
Vuonna 2018 tilinpäätös oli muodostunut 4,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 jo 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Raskaasti alijäämäiset tilinpäätökset olivat syöneet merkittävän osan kaupungin kumulatiivisesti ylijäämästä eli taseesta.
Vuoden 2020 talousarviota valmisteltiinkin kaupunginhallituksessa sen takia synkissä, joskaan ei toivottomissa, tunnelmissa. Kun lukemat kuitenkin näyttivät jälleen 3,2 miljoonaa euroa miinusta, sitoutui koko hallitus tekemään vuoden aikana kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla tilanne saadaan käännettyä.
–Viime vuoden alussa asetimme tavoitteen, että pääsemme vuoden aikana plussalle. Tavoite asetettiin siis silloin, kun koronasta ei tiedetty mitään, Lumio sanoo.
TÄMÄN jälkeen kaupungissa tehtiin kovia päätöksiä, joilla omia henkilöstömenoja on saatu alaspäin.
Niistä näkyvin prosessi oli kaupungin läpiviemä yt-menettely. Sen seurauksena kaupungin henkilöstömäärä on vähentynyt noin 60 henkilötyövuodella parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Leikkaukset näkyvät esimerkiksi kouluissa.
–Sivistystoimessa on kahden–kolmen vuoden aikana leikattu tuntikehyksestä lähes 10 prosenttia. Se tietysti näkyy siinä, että opetustuntien määrä on vähentynyt ja ryhmäkoot ovat isompia. Itse kuitenkin näen, ettei tilanne ole Kauhavalla vielä kohtuuton, vaan sen kanssa pystytään elämään, sanoo Hakala, joka on itsekin ammatiltaan luokanopettaja.
Hakalan mukaan leikkaukset ovat totta kai olleet kaupungin henkilöstölle raskaita, mutta välttämättömiä.
–Jos kaupunki ei olisi aloittanut tätä yt-menettelyä, emme olisi pystyneet kääntämään talouden suuntaa, ja tilanne olisi tulevaisuudessa vielä pahempi, hän sanoo. –Kipeistä ratkaisuista huolimatta henkilöstön kanssa on pystytty hyvin neuvottelemaan ja sopimaan ja viemään asioita yhteishengellä eteenpäin. Siitä kiitos kaupungin henkilökunnalle.
KAKSINEUVOISELLE asetettiin vuodelle 2020 tiukka menoraami. Sen lisäksi kaupunki velvoitti kuntayhtymän tekemään vuoden aikana tarvittavat toimenpiteet kustannuskehityksen katkaisemiseksi.
Kaksineuvoisen kustannuskehitys on ollut nousevaa, ja Hakalan mukaan niin nopeasti nousevaa, ettei kaupungin kantokyky sitä kestä.
–Myös Kaksineuvoisen suuntaan pitää antaa kaksinkertainen kiitos, Hakala sanoo.
–Tämä oli toinen kerta, kun Kaksineuvoinen alitti budjettinsa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2017, Lumio lisää.
LOPULLISESTI tuloksen nostivat ylijäämäiseksi kaupungin vuoden aikana saama harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus sekä valtion kunnille myöntämät koronatuet.
–Mutta tämä ei poista kaupunginhallituksen ja tasapainottamistoimikunnan kovaa työtä siellä taustalla, Hakala sanoo. –Käytimme kaikki keinot, mitä kaupungilla on käytettävissään, että pystyimme saamaan oman toimintamme tulokselliseksi.
JOS kaupunki ei olisi kyennyt tasapainottamaan menojaan ja tilinpäätös olisi toteutunut yli kolme miljoonaa euroa alijäämäisenä, kuten ennakoitiin, olisi vuodesta 2021 Hakalan mukaan tullut todella vaikea.
–Kaupungin talousarvion olisi pitänyt lähteä siltä pohjalta, että suunnittelukauden aikana noustaan takaisin plussalle. Se olisi edellyttänyt lisää kovia toimenpiteitä. Siksi voikin olla tyytyväinen, että pystyttiin omalla toiminnalla nousemaan vähän nollan yläpuolelle, ja sitten tuli vielä näitä valtion lisäavustuksia, Hakala sanoo.
Nyt kaupungille jää yhteensä 6,8 miljoonan euron puskuri pahan päivän varalle.
–Kun koronan aikana kuntia on tuettu avokätisesti ja valtio on joutunut ottamaan merkittävästi velkaa, niin on jo nähtävissä ja ennakoitavissa, että tästä eteenpäin mennessä valtio joutuu tasapainottamaan omaa toimintaansa, Hakala sanoo. –Tämä ylijäämä auttaa, koska kaupungin ei tarvitse tehdä yhtä rajuja reagointeja, vaan pystymme reagoimaan vähän rauhallisemmin mahdollisiin tuleviin haasteisiin.
Puskuri ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tänäkin vuonna pitäisi pitää tiukkaa menokuria.
–Täytyy muistaa, että vuoden 2021 talousarvio on laadittu käytännössä nollatulokseen, noin 40 000 euroa ylijäämäiseksi.
