Talvikalastusta perinteisin ja modernein keinoin

Alkutalvesta jäälle pääsi vielä hyvin potkukelkalla. Verkot on koettu ja uitto takaisin jään alle alkaa.

TÄNÄ vuonna sää on suosinut erilaisia ulkoilma-aktiviteettejä. Pitkästä aikaa talvi on tuntunut oikealta talvelta runsaine lumineen ja pakkasineen. Vaikka jäät olivat alkutalvesta hyvin vaihtelevat ja petolliset, paksuuntui jää Lappajärven selällä kiitettävästi. Toki sään vaihtelut ja muodostuvat railot pakkasivat vettä jäälle lumen alle, mikä vaikeuttaa jäällä kulkemista.

Pilkkimisen lisäksi jäällä näkee kalamiehiä kokemassa jään alle asetettuja verkkojaan. Pääsimme seuraamaan yhtä reissua hyisellä jäällä.

Verkot saadaan jään alle, avannosta toiseen uittonarua hyväksi käyttämällä. Uittonaru taas uitetaan avannosta toiseen perinteisesti pitkällä riu’ulla, silloin kun jää on ohutta ja läpinäkyvää. Nykyisin asian hoitamiseksi on kehitetty mitä mielikuvituksellisimpia välineitä ja härveleitä, uittolauta ja sen eri variaatiot. Myös kuuloaistia on käytetty havaitsemaan uittovälineen kulkua. Paksu lumikerros tekee hommasta haastavaa, siksi uitto tapahtuu mieluiten ohuen ja läpinäkyvän jään aikana.

–Laitoimme pari verkkoa uittolaudalla kirkkaan jään aikaan. Oranssi nailonnaru näkyi hyvin jään läpi ja uittolauta löytyi hyvin. Uittaessa oli tietysti alkuhankaluuksia, kun laudassa oleva piikki ei tarttunutkaan jäähän, vaan lauta tuli takasin joka nykäisyillä. Muutaman kerran vedin liian kovaa ja laudanpiikki tuli raosta läpi väärälle puolelle lautaa. Jään alapinnan epätasaisuus haittaa uittoa ikävästi, toteaa jäältä tavoitettu kalastaja.

Aapo Viinamäki Lappajärveltä on vienyt verkkojen uittamisen jään alle aivan uudelle tasolle. Hän on kehitellyt ja rakentanut uittorobotin, jota ohjaillaan jään päältä radioaalloilla toimivalla kauko-ohjaimella. Kyseessä on RC-auton kauko-ohjain. Laitteessa on alumiinirunko, joka pitää sisällään vetomoottorit jokaiselle neljälle ”pyörälle”, vastaanottimen ja litiumakun voimanlähteenä. Vetopyörät ovat rosterista leikattuja hammasrattaita, jotka vetävät hyvin jään alapinnalla. Laitteen ulkopinnassa on kirkas vilkkuva huomiovilkku, joka näkyy jään läpi. Laite laitetaan avannosta jään alle, ja noste painaa sen jään alapintaa vasten. Jään päältä käyttäjä yksinkertaisesti ajaa laitteen seuraavalle avannolle seuraamalla jään alla vilkkuvaa valoa. Nelivetoinen laite on siis täysin ohjattavissa jään päältä. Viinamäki on mitoittanut akkukapasiteetin siten että: ”Ahkera mies saa koko päivän uittaa verkkoja jään alle, eikä akku lopu.”

Monenlaisia virityksiä on kalastukseen kehitelty, jotta pyydykset saadaan vesille. Tärkeintä lienee kuitenkin saada verkot kalojen ”pääpuolelle” ettei tyhjää pyydetä. Perinteisin menetelmin uitetusta verkosta tällä reissulla tuli 15 kilon saalis erilaista järvikalaa.

Hannu Takala

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti