VALTUUSTO hyväksyi maankäyttöoikeussopimuksen Rapakka-tilan luovuttamisesta 20 vuodeksi Millespakka Oy:lle. Millespakan tarkoitus on rakentaa Ruukin takana olevalle 3 500 neliön alueelle uusi hyötyjäteasema, jossa vastaanotetaan kuntalaisten kierrätettäviä ja loppusijoitettavia jätteitä sekä vaarallista jätettä. Jätteet varastoidaan tontilla, mistä ne toimitetaan muualle käsiteltäväksi.
Millespakan hallituksen jäsen, valtuutettu Yrjö Koivukoski (kesk.) kertoi, että viime vuonna Millespakassa aloitettiin toteuttaa hyötyjäteasemien kehittämistä Alajärvestä alkaen. Rahaa hankkeeseen on varattu 85 000 euroa. –Uuteen paikkaan kuntalaisten on helpompi tuoda jätteitä.
EUROSTERI Oy:lle päätettiin myydä teollisuusalueella sijaitseva Lisämaa-tila 216 000 euron kauppahintaan, johon sisältyy yrityksellä vuokralla ollut kiinteistö irtaimistoineen. –Positiivista, että meillä Vimpelissä löytyy yrittäjiä, jotka uskovat tulevaisuuteen, haluavat laajentaa toimintaansa ja sitoutua tänne, totesi kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli.
Teknisen lautakunnan tekemä kadunpitopäätös tuotiin valtuustolle tiedoksi. Patruunantien, Opintien, Jäykäntien, Pöntisentien ja Suksitien tiealueet muutetaan katualueiksi.
HIETOJANLAHDEN kunnostushanke jakoi mielipiteitä. Ely-keskus myönsi viime vuonna hankkeelle enintään 39,6 prosentin avustuksen korkeintaan 252 500 euron kokonaiskustannuksista. Se on käytettävä viimeistään 31.12.2021. Taloussuunnitelmassa hankkeen toteuttaminen oli kirjattu ensi vuodelle. Hanke päädyttiin toteuttamaan pienemmässä mittakaavassa niin, että ensisijaisesti toteutetaan ruoppaukset ja vesikasvien niitot veden virtaaman lisäämiseksi rannassa. Hankkeelle myönnettiin 100 000 euron määräraha, josta avustus kattaa 39 600 euroa.
Valtuutetut toivoivat hankkeen tarkempia suunnitelmia nähtäville. Marko Timo (kesk.) peräsi selkeitä jatkosuunnitelmia ruoppauksen jälkeen. –Jos muuta ei tehdä, viiden, kymmenen vuoden jälkeen tilanne on sama. Kosteikko olisi tärkeä toteuttaa.
Yrjö Koivukoski vastusti hanketta. Hän epäili hankkeen toteutumista, koska jään päältä työtä ei pystytä toteuttamaan. –Pitäisi saada enemmän tietoa päätöksenteon tueksi. Luulen, että meillä loppuu rahat näillä menetelmillä.
Hänen esitystään hankkeen perumisesta ei kannatettu.
Ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa kertoi, että toteutustavaksi tulee pitkäpuominen kaivinkone ja vesikasveja lähdetään poistamaan ulapalta päin. Lisäksi voidaan toteuttaa venevalkama tai veneuoma järvelle. Ranta ruopataan 130 ja laiturin kohdalta 180 sentin syvyyteen. –Jos valtuuston päätös on myönteinen, haen lisäksi avustusta Ähtävänjoki-rahastosta. Sieltä on mahdollista saada korkeintaan 10 000 euroa.
Hanna Kangas (Haloo) toivoi jatkosuunnitelma kosteikon osalta, joka jäi nyt pois suunnitelmasta. Leijonanmieli toivoi, että kolmas sektori ottaisi koppia kosteikon toteuttamisesta. Rantakylän kyläseuralla on kiinnostusta lähteä tekemään alueelle kehityshankkeita ja toimintaa. –Hietojanlahden alue on upealla paikalla lähellä tietä, josko sinne saisi kioskitoimintaa ja muuta. Kylien kehittämisrahaa on käytettävissä.
KAKSI valtuustoaloitetta merkittiin loppuun käsitellyksi. Keskustan valtuustoryhmän aloite kunnan hallintoelimien kokouksiin osallistumisesta etäyhteyden välityksellä on otettu käyttöön: kokoukset pidetään Teamsin kautta ja niihin voi osallistua myös kunnantalolla.
Haloo Vimpelin valtuustoryhmän aloite Isokankaantien kevyenliikenteenväylän loppuun saattamisesta kunnan avustuksella herätti runsasta keskustelua. Kyseessä on alueen asukkaiden itse tekemä väylä, jota pitkin esimerkiksi alueen lapset kulkevat kouluun. Isokankaantien lenkkipolun vahvistamiseen myönnettiin viime vuonna kylien kehittämisrahaa Vimpelin Kirkonkylän kyläyhdistyksen anomuksesta 4 000 euroa.
Pasi Sova (Haloo) toivoi, että kunta huolehtisi väylän talvihoidosta.
–Näin talviaikaan olisi tärkeää, että sitä väylää pystyisi käyttämään, kun tie on kapea ja liukas. Nyt sitä ei pysty käyttää, perusteli Koivukoski. Tekninen johtaja Ville Karjalainen lupasi selvittää asiaa.
Siihen palattiin vielä muissa asioissa, kun Sova toivoi talvikunnossapitoon määrärahaa. Eija Rannanpää (vas.) ja Anita Ammesmäki (kesk.) muistelivat tien tekijöiden luvanneen hoitaa lumen aurauksen, jos saavat soraa ja kangasta tien viimeistelyyn. Asian käsittely keskeytettiin.
TERHI Honkonen (Haloo) toivoi tietoa Aapiskujan koulun ja kirjaston sisäilmatutkimusten löydöksistä jaettavaksi kuntalaisille. Karjalainen kertoi, että näytteistä tuli löydöksiä, pääasiassa penicilliumia. Terveystarkastaja on todennut, että toimintaa voi jatkaa lisäilmaputsareiden kanssa, joten sekä kirjaston että Aapiskujan koulun tiloihin on asennettu ilmanputsarit. Aapiskujalla on tehty ilmanvaihdon puhdistuksia ja säädöt alkavat tällä viikolla. Homekoirat ovat tulossa lauantaina ja kun raportti valmistuu, ensi viikolla Polygon aloittaa rakennetutkimukset. Niiden pohjalta mietitään, millaisia korjauksia tarvii tehdä. Menee kuukauden päivät ennen kuin kirjaston tutkimuksista saadaan tuloksia.
Penicillium on sisäilman yleisimmin ja runsaimmin esiintyvä sienisuku, jonka itiöitä on pieniä määriä kaikkialla, myös terveissä rakennuksissa. Se voi olla sekä allergisoiva että toksiineja tuottava. Mikäli asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukainen raja-arvo ylittyy, tulee mikrobilähde selvittää ja poistaa.
