• Kuva: Eija Pippola

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille

Sosiaalinen media on tiivis osa nuorten arkea. Somen käytön muuttuessa pakonomaiseksi ja intensiiviseksi riski haitallisille terveysvaikutuksille kasvaa. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.

Suomalaisnuorista 9 prosenttia luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjiksi ja 34 prosenttia nuorista kuuluu riskiryhmään tai heillä on kohonnut riski ongelmalliseen somen käyttöön.

Ongelmallinen käyttö oli yleisintä 15-vuotiailla ja liittyi heikompaan koulumenestykseen sekä matalampaan terveyden lukutaitoon. Tulokset osoittivat myös vanhempien merkityksen. Jos perheen valvonta koettiin vähäiseksi, koululaisella oli suurempi todennäköisyys somen ongelmakäytölle, kuin tilanteessa, jossa perheen valvontaa koettiin olevan kohtalaisesti tai paljon.

- Perheen valvonnalla tutkimuksessa tarkoitettiin muun muassa sitä missä määrin vanhemmat tietävät, mitä nuori tekee vapaa-ajallaan ja mitä hän tekee internetissä. Perheen varallisuuden suhteen ei eroja löydetty, apulaisprofessori, WHO-Koululaistutkimuksen päätutkija Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa ongelmallisen sosiaalisen median käytössä. Suurempi osa tytöistä kuin pojista (40 % vs. 27 %) kuitenkin kuului kohonneen ongelmallisen käytön riskin ryhmään.

Sosiaalisen median parissa vietetty aika ei vähennä yksinäisyyttä

Yhteys sosiaalisen median ongelmakäytön ja yksinäisyyden kokemisen välillä oli tulosten perusteella selkeä: ongelmallinen somen käyttö lisäsi riskiä yksinäisyyden kokemiselle.

Noin 9 prosenttia nuorista, joilla ei ole kohonnutta riskiä somen käytölle, kokee yksinäisyyttä. Vastaava lukema kohonneen riskin ryhmässä on jo 18 ja ongelmakäyttäjillä 27 prosenttia.

- Tulokset pohjautuvat poikkileikkausdataan, emmekä pysty ottamaan kantaa syy-seuraussuhteisiin. Sen kuitenkin tiedämme, että intensiivinen sosiaalisen median käyttö ei poista tai vähennä yksinäisyyden kokemista, eivätkä yksinäiset nuoret saa välttämättä sosiaalisesta mediasta yhteisöllisyyden kokemuksia tai tunnetta siitä, että ovat tärkeä osa vertaisryhmää, yliopistotutkija Nelli Lyyra sanoo.

Sosiaalisen median haitalliset terveysvaikutukset näkyvät jo kohonneen riskin ryhmässä

Tutkimuksessa tarkasteltiin ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteyttä 11 eri terveysindikaattoriin. Somen ongelmakäytön haitalliset terveysvaikutukset olivat ilmeisiä ja jo kuuluminen kohonneen riskin ryhmään kaksinkertaisti terveysriskin lähes jokaisessa mitatussa terveysindikaattorissa.

- Tulos on merkittävä, sillä tähän ryhmään kuuluu kolmasosa koululaisista. Niillä nuorilla, joilla on esimerkiksi vaikeuksia rajoittaa tai lopettaa sosiaalisen median käyttöä, on moninkertainen riski toistuviin niska-hartiasärkyihin, ärtyneisyyteen, alakuloisuuteen, hermostuneisuuteen ja aamuväsyneisyyteen, verrattuna nuoriin, joilla sosiaalisen median käyttöön ei liittynyt vastaavia haasteita, Paakkari kertoo.

Yksinäisyyden ja sosiaalisen median käytön välisiä yhteyksiä tullaan selvittämään jatkossa tarkemmin.

- Nämä ajankohtaiset hyvinvoinnin riskit näyttävät kietoutuvan toisiinsa ja alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että yksinäiset lapset ja nuoret saattavat olla sosiaalisen median käytön suhteen riskiryhmässä. On vaara, että etsiessään hyväksyntää he jakavat helpommin turhankin henkilökohtaisia asioita ja asettavat siten itsensä haavoittuvaan asemaan, Lyyra pohtii.

Koululaisten ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteyksiä useisiin eri terveysindikaattoreihin selvitettiin WHO-Koululaistutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 3408 11-, 13- ja 15-vuotiasta oppilasta eri puolilta Suomea. Tulokset julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.

Ongelmallista sosiaalisen median käyttöä mitattiin yhdeksän väittämän mittarilla, jossa koululaiset arvioivat esimerkiksi sitä, että aiheuttaako tauko sosiaalisesta mediasta heille huonotuulisuutta, ovatko he yrittäneet viettää vähemmän aikaa sosiaalisessa mediassa siinä onnistumatta tai ovatko he laiminlyöneet joitain asioita sosiaalisen median käytön takia.

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkopohjaisia julkisia tai puolijulkisia sivustoja ja palveluja, jotka mahdollistavat niiden käyttäjille tiedon tuottamisen, jakamisen ja vastaanottamisen sekä keskinäisen yhteydenpidon (esim. Instragram, Snapchat, WhatsApp, TikTok).

Jaa juttu: