• Grafiikka: Eija Pippola

Väkikato uhkaa työpaikkoja ja palveluita: sopeudutaanko vai taistellaanko?

Millä eväillä Järviseudun kunnissa lähdetään kampittamaan väkikatoa? Se kiihtynee nuorten pakkautuessa kasvukeskuksiin ja syntyvyyden laskiessa, jos mitään ei tehdä.

2019 Tilastokeskus julkaisi väestöennusteen, jonka mukaan nykyisellä syntyvyydellä Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Suomessa väkiluku lähtisi laskuun vuonna 2031. Laskua on luvassa kaikkialla maailmassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa lukuun ottamatta.

Suurimmat väkikatoon liittyvät ongelmat Järviseudulla ovat verotulojen pienentyminen, palvelujen sopeuttaminen, väestön ikääntyminen sekä ammattitaitoisen työvoiman saamisen haasteet.

Maakuntakeskusten ulkopuolella väen väheneminen näkyy voimallisimmin. Tätä taustaa vasten Järviseudun kuntien yhden, kahden prosentin nykyinen vuosittainen väkikato on tietyllä tapaa ilmiö, joka täytyy vain hyväksyä, näkee Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli. –Nuorten aikuisten sukupolvet tekevät vähemmän lapsia, eikä vauvarajoilla ja -kampanjoilla ole merkitystä isossa kuvassa. Ei kannata taistella tätä megatrendiä vastaan järjettömästi, vaan noudattaa järkevän kutistumisen taktiikkaa, smart shrinking.

Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara näkee väestön vähenemisen vakavana asiana. Kehityskulun hidastamiseksi ja pysäyttämiseksi toimia on tehtävä pitkällä tähtäimellä laajassa mittakaavassa. –Menot ja tulot tulee sopeuttaa, mutta hiipumista ei tule hyväksyä, vaan taistella elinvoiman puolesta.

Valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa halutessaan asioihin esimerkiksi hajauttamalla valtionhallinnon konttoreita maakuntiin, huomauttaa Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen. Moni yritys on jo alkanut kannustaa ihmisiä etätöihin ja hajauttaa toimintaansa, mikä tuo säästöä kiinteistökustannuksissa. Palkansaajalle se mahdollistaa esimerkiksi maalle muuttamisen.

Alasara toivoo koronakriisin herättelevän poliitikkoja keskittämispolitiikkaa vastaan ja mahdollistavan toimillaan maalla asumista todellisena vaihtoehtona.

Leijonanmieli näkee aluepolitiikan merkityksen suurena, päättäjillä on eväät säilyttää elinvoima maakuntakeskusten ulkopuolella niin halutessaan. –Yliopiston monipaikkaistaminen helpottaisi paljon, koska nuoret yleensä integroituvat opiskelupaikkakunnilleen ja löytävät sieltä työtä. Jos opiskelua voi tehdä etänä, niin moni ei välttämättä enää lähde kotiseudultaan. Myös ammattiopetuksen säilyminen Järviseudulla on merkittävä asia.

Useissa kunnissa merkittävä osa muuttajista on korkeakouluopintojen takia pois lähteneitä.

TYÖVOIMAN saaminen on merkittävä kysymys jo nyt. Mikäli väkiluku halutaan nousuun, se täytyy tehdä maahanmuuton kautta. Näkisin opiskelu- ja työperäisen, kartoitetusta tarpeesta lähtevän maahanmuuton tärkeänä, toteaa Koivunen.

Myös Leijonanmieli kantaa huolta osaavan työvoiman saamisesta. Alueen 1 000 teollisen työpaikan osalta viiden, kymmenen vuoden päästä tarve realisoituu ison työntekijäjoukon eläköityessä. –Jamin kautta työperäistä maahanmuuttoa on jo toteutettu rekrytoimalla, kouluttamalla ja integroimalla ihmisiä Karjalan alueelta. Monet sitä mieltä, että suomalaiset työllistetään ensin, mutta jos heitä ei löydy, vaihtoehto on sulkea tehtaiden ovet tai tehdä asialle jotakin.

Maakuntarajat ylittävä Työ etsii tekijäänsä -hanke on esimerkki alueen brändäämisestä ja työntekijöiden houkuttelusta. Jpyp:n aluemarkkinoinnilla ja Lappajärven ympärillä tehtävällä kuntien yhteistyöllä pyritään lisäämään alueen tunnettavuutta.

–Elyn kanssa alkaa työperäisen maahanmuuton integrointiprojekti, jossa ovat mukana Jami ja koko Järviseutu mukana. Sillä halutaan varmistaa osaavan työvoiman saaminen ja kokonaisvaltainen rekryaminen sekä tulijoiden saaminen osaksi yhteisöä. Jos toinen puolisoista työllistyy metallipuolelle, toiselle pyrittäisiin osoittamaan töitä esimerkiksi perusturvassa polkuopintoja ja muita väyliä hyödyntäen, jolloin koko perhe saataisiin tänne, Leijonanmieli toteaa.

Esimerkiksi Kauhavalla työperäinen maahanmuutto on pitänyt muuttajalukuja ylhäällä.

JÄRVISEUDULLA ei aiota alistua tumput suorina voivottelemaan ja odottelemaan vääjäämätöntä loppua, vaan ajan trendejä ja ilmiöitä aiotaan hyödyntää sekä nykyisten asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi että uusien houkuttelemiseksi. Omilla toimilla hiipumista voidaan hidastaa.

–Kilpailu muuttajista on kuntien kesken kovaa vääntöä, toteaa Koivunen.

–Vaaditaan sopeutumista. Muutoksista voi hyötyä näkemällä ne mahdollisuuksina eikä uhkina. Mielikuvituksen korostuu pohdittaessa sitä, mitä voidaan tarjota uusille potentiaalisille tänne muuttaville ihmisille, Leijonanmieli huomauttaa.

Toimivat verkkoyhteydet ja etätyötilat luovat edellytyksiä maallemuutolle. Evijärvellä etätyötiloihin on panostettu toteuttamalla sellaiset sekä kirjastoon että kunnantaloon.

–Kunta on mukana Aisaparin etätyötiloja kehittävässä hankkeessa, joka auttaa alueen etätyötilojen markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Yleisesti etäyhteydet Evijärvellä koetaan palautteen mukaan kohtuullisen toimiviksi, kertoo kunnanjohtaja Mikko Huhtala.

Maaseudun valtit esille

VIMPELISSÄ maaseudun vetovoiman kasvaminen näkyy jo. Sam Leijonanmielen mukaan moni, joka ennen tuli paikkakunnalle kesäksi, asui siellä nyt syksyllä ja talvellakin.

Kunnassa käynnistyi iso tonttikampanja viime viikolla, ja luvassa on vuoden mittaan useita isoja tempauksia, joiden tavoitteena on tuoda esiin kasvukeskuksissa asuville, elämäänsä puntaroiville sitä, mitä kaikkea maaseudulta löytyy.

Leijonanmieli toteaa paineen isoissa kasvukeskuksissa kasvavan: monella nuorella ei ole enää mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa kaupungista. –Post urbanismi, elämänarvojen uusiksi laittaminen sekä työn muuttuminen paikkaan sitoutumattomammaksi ovat nyt pienten paikkakuntien valtti. Edullista asumista tulisi markkinoida kohdeyleisölle, kuinka esimerkiksi Järviseudulla rahaa jää siitä johtuen enemmän elämiseen. Kaupungeissa on käynnissä luokkaistuminen: monilla perheillä ei ole enää mahdollisuutta tarjota lapsille heidän haluamiaan harrastusmahdollisuuksia, edes normaalituloisilla. Täällä sitä ongelmaa ei ole.

Palvelut edellä

ALAJÄRVELLÄ suurten asukkaita houkuttelevien mainoskampanjoiden sijaan on investoitu palvelurakenteeseen kautta linjan, suurimpina kohteina liikuntapaikat, koulurakennukset ja terveyskeskus. –Palvelukenttä pyritään pitämään monipuolisena. Jos joku haluaa tänne muuttaa tai rakentaa, löytyy tontteja ja muuta kilpailukykyisesti, Vesa Koivunen toteaa.

Uusia markkinointitoimenpiteitä on kuitenkin tällä hetkellä suunnitteilla.

–Näkisin, että jos asian eteen ei olisi mitään tehty, väen väheneminen olisi varmasti ollut paljon kovempaa. Viimeisen viiden vuoden aikana väen väheneminen meillä ei ollut pahimmasta päästä, mutta ei voida tyytyväisiäkään olla.

Koivunen muutti Alajärvelle vuonna 2003. Hän kokee neljän lapsen isänä kotikaupunkinsa mukavaksi asuinpaikaksi: on aktiivista seuratoimintaa, lapsiperheen palvelut lähellä ja asuminen edullista.

–Pääkaupunkiseudulla pieni- ja normaalituloisen palkka menee asumiseen ja kulkemiseen. Täällä saa nauttia maaseudun rauhasta, eläminen ja harrastaminen paitsi halvempaa, myös helpompaa. Toisen asteen oppilaitoksia on, ja niihin myös pääsee, koska keskiarvorajat ovat maltilliset.

Yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä

EVIJÄRVELLÄ on toteutettu viime vuosina tontti- ja rakentajakampanjoita ja monia elinvoimaa edistäviä hankkeita eri toimijoiden kanssa liittyen työllisyyteen, keskusta-alueen kehittämiseen, aluemarkkinointiin, matkailuun, yrittäjyyteen, kotiseututyöhön ja kuntalaisten hyvinvointiin.

Kunnan investoinneilla ja kehittämistoimilla, kuten pitkäjänteisellä liikuntapaikkarakentamisella, lisätään pito- ja vetovoimaa, kokee Mikko Huhtala. Niitä täydentävät yhdistysten palvelut, kuten Evijärven kuntoilukeskuksen ylläpitämä kuntoilukeskus. Kilpailuvaltteja perheitä houkuteltaessa ovat muun muassa uusi päiväkoti ja alkuopetusyksikkö, remontoitu kirjasto ja lukio-opiskelijoille tarjottavat edut. Antinrinteen hyvinvointiasemaa saneerataan parhaillaan. Koulukeskuksen liikuntasalin laajennus, joka on jatkumoa koulukeskuksen alueen kehittämiselle, alkaa keväällä.

Huhtala näkee laajan yhteistyön elinkeinoelämän, naapureiden ja järjestöjen kanssa tärkeänä kunnan elinvoimaisuudelle, että Evijärvellä ja koko alueella on hyvä asua, elää ja yrittää. –Näin voidaan vaikuttaa parhaiten väestönkehitykseen pitkäjänteisesti. 

Koko ilme uusiksi

LAPPAJÄRVELLÄ kuntamarkkinointia aiotaan terävöittää lähiaikoina. Markkinointiryhmä on perustettu uudistamaan kunnan imagoa ja ilmettä aina kotisivuista, sloganista ja logosta alkaen.

–Haluamme kertoa, miten täällä voi elää, asua ja yrittää. Suunnitteilla on isompi kokonaisuus, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa, ja tuodaan esille sitä, miten hieno paikka Lappajärvi on, ja siinä sivussa tonttikampanjaa tai muuta, mikä on ajankohtaista.

Yksi keino esitellä kuntaa on saunatonttu, joka markkinoi kaunista ja ainutlaatuista Lappajärven aluetta. Tavoitteena on erottua ainutlaatuisena ja vetovoimaisena kuntana.

Lappajärven vetovoimatekijöitä ovat turvallisuus ja kauneus. –Lappajärvellä on oikea runsauden sarvi: Geopark-kokonaisuus, joka liittyy muihinkin kuntiin, ja josta toivotaan vetoapua turismille ja työllistämiselle, Nykälänniemen kehittäminen: saunamaailma saunatonttuineen, Suomen suurin saunalautta, siltahankkeet, Kalatiekanavan kehittäminen, golf, uusi yhteiskoulu… Suunnittelemme myös karavaanarialuetta ja selvitämme liikuntakeskuksen rakentamista. Puhun värisuorasta, isosta alueesta, jota kehitetään, sekä alueen ympärivuotisesta elävöittämisestä, johon jääkarusellikin liittyy. Puitteet ovat mitä mainioimmat!

Valokuituyhteydet, jotka on vedetty lähes kaikkialle kuntaan, tarjoavat paljon mahdollisuuksia.

–Koulutus on meillä isossa roolissa: jo toimivan geolukion lisäksi muutakin on suunnitteilla.

–Kunnan pieneen kokoon nähden investoimme kovasti. Talous on keskiössä, mutta on katsottu, että ei ole vain säästämisen aika, pitää valmistautua koronan jälkeiseen elämään. Liikuntahalli-, pyöräilyreitistö- ja siltahankkeet ovat käynnissä. On aika tehdä siirtoja.

Työpaikkaomavaraisuus valttina

KAUHAVA on toteuttanut aktiivista kuntamarkkinointia viime vuosina. Isona onnistumisena kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala nostaa esille 2019 tonttikampanjan, jonka myötä koettiin omakotitalorakentamisen ennätysvuosi. –Tuolloin myytiin 28 omakotitalotonttia ja 2 rivitalotonttia.

Kaupungissa muuttoliikkeeseen ja pitovoimaan vaikuttavia asioita on tutkittu ahkerasti. Viime vuonna valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin vetovoimaisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia tulomuuttajien näkökulmasta. Parhaillaan on käynnissä myös Seinäjoen kaupunkiseudun yhteinen, Siirtolaisinstituutin toteuttama muuttoliiketutkimus.

Kauhava on kokoluokkansa kunnista yritystiheimpiä ja työpaikkaomavaraisimpia paikkakuntia, mikä on merkittävä etu asukkaita houkuteltaessa. Työpaikka onkin yleensä suurin asumispaikan valintaan vaikuttava asia. –Muuttaja haluaa kuitenkin koko paketin, eli asumisviihtyvyyteen ja palveluihin on panostettava myös jatkossa. Niihin on viime vuosina panostettu koulujen, päiväkotien ja tulevan hyvinvointikeskuksen rakentamisen myötä.

Imagon rakentaminen nähdään Kauhavalla tärkeänä. Sen vuoksi kaupungin vahvuuksista kertoviin mainoskampanjoihin on panostettu.

Väen väheneminen ei tarkoita elinvoiman katoamista

SOINI panostaa erityisesti lapsiperheisiin. –Meillä Soinissa maksetaan 1 500 euron vauvarahaa jokaiselle vauvalle, myös tänne muuttaville alle kolmivuotiaille, kertoo kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi.

Koululaisille ja heidän perheilleen tarjotaan perhetyöntekijän ja kuraattorin palveluita: nämä ovat osan viikosta paikalla koululla.  –Olemme juuri laittamassa auki uutta laaja-alaisen erityisopettajan virkaa. Tärkeä päätös viime vuodelta on myös se, että meidän noin kolmenkymmenen lapsen ikäluokat saavat jatkaa kahdessa ryhmässä koko alakoulun ajan. Tällä taataan sopivat luokkakoot ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulun käyntiin.

Pysyväksi käytännöksi suunniteltu ilmainen varhaiskasvatus nähdään niin veto- kuin pitovoimatekijänäkin. Sen toivotaan auttavan myös yritysten rekrytointeja ja lisäävän työllisyyttä, kun esimerkiksi osa-aikaisen työn vastaanottaminen on kannattavampaa. –Haasteena on perheasuntojen vähyys, mihin etsitään erilaisia ratkaisuja. Yksi näistä on 10 sentin omakotitalotontit hyvällä sijainnilla.

Rannanjärvi on tyytyväinen viime vuoden väestön kehitykseen, koska ennusteet näyttivät väkiluvun laskevan alle 2000 asukkaan, mutta muun muassa ilmaisen varhaiskasvatuksen vuoksi se ei toteutunut.

–Väkiluvun kasvattaminen on melko mahdotonta. Väestön väheneminen ei kuitenkaan suoraan tarkoita elinvoiman katoamista, vaan pienelläkin porukalla saadaan aikaan laadukasta ja hyvää elämää maaseutukunnissa.

Jaa juttu: