• Kuva: Lisa Ferdinando/Wikimedia Commons

Rokotteiden vastustajien joukossa on paitsi empiväisiä, myös auktoriteettien ja tieteen vastustajia ja salaliittoteoreetikkoja: ”Se, mikä lukee netissä, ei aina ole totta”, johtava ylilääkäri muistuttaa

Helsingin Sanomien tuoreen kyselyn perusteella 25 prosenttia suomalaisista ei olisi vielä valmis ottaamaan koronarokotetta. Kysyimme Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtavalta ylilääkäriltä Heidi Ojalalta, mihin rokotteiden vastustus perustuu ja mitä hän haluaa sanoa vastustajille.

HELSINGIN SANOMIEN tuoreesta kyselystä käy ilmi, että vain 75 prosenttia suomalaisista on valmis ottamaan koronarokotteen.

Rokotemyönteisyys oli kasvanut edellisestä kyselystä, jonka lehti teetti joulukuussa. Tuolloin vain hieman yli puolet suomalaisista, 56 prosenttia, olisi ottanut rokotteen.

Kyselyyn vastanneista iäkkäät suhtautuivat rokotteen ottamiseen myönteisemmin kuin nuoret.

Lähes vuoden kestäneen sosiaalisen eristäytymisen jälkeen 75 prosenttiakin kuulostaa silti hälyttävän pieneltä luvulta.

Mitä nuo loput 25 prosenttia ajattelevat? Ovatko kaikki piikin välttelijät itsekkäitä itsemääräämisoikeuden puolustajia ja mikrosiruihin ja lääketieteen hämäriin tarkoitusperiin uskovia salaliittoteoreetikkoja, vai onko heillä myös aitoja huolia?

Kysyimme Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtavalta ylilääkäriltä Heidi Ojalalta, mihin rokotteiden vastustus perustuu ja mitä hän haluaa sanoa vastustajille.

ENSINNÄKIN Ojala muistuttaa, että kuntayhtymässä ei ole etukäteistietoa siitä, millaiseksi rokotuskattavuus tulee lopulta muodostumaan.

–Se nähdään sitten jälkikäteen.

Hänen mukaansa kaikki rokotteesta kieltäytyvät eivät suinkaan ole rokotevastaisia.

–Rokotteesta voi kieltäytyä myös siksi, että on vielä hieman empiväinen, eikä halua olla ensimmäisten joukossa sitä ottamassa. Monet haluavat ensin katsoa, miten muilla menee, ja ottavat itse sitten myöhemmin. Pienellä joukolla on ongelmana vaikeat allergiset reaktiot (anafylaksia) aiemmista rokotuksista, joten heidän rokottamistaan tuleekin tarkoin harkita, hän sanoo.

AITOAKIN rokotevastaisuutta toki on.

–Taustalla on yleistä epäluuloisuutta liittyen yhteiskuntaan, sen rakenteisiin ja auktoriteetteihin. Hyvin usein on erityisesti epäluuloa lääketieteeseen, lääkkeisiin, lääketehtaisiin ja lääkäreihin. Taustalla voi olla esimerkiksi omia huonoja kokemuksia, jotka alkavat leimata ajatusmaailmaa hyvinkin pitkälle.

Hän lisää, että kaikki eivät usko tieteeseen ja tutkimukseen, vaan voivat ajatella että tutkijat ovat maksettuja ja tutkimustulokset ostettuja.

–Toisinaan kuulee väitteen, että lääkärit saavat sitä enemmän rahaa, mitä enemmän he määräävät lääkkeitä, ja rikastumisen toivossa sitten vain suoltavat reseptejä tulemaan. Joissain piireissä on aika sitkeäkin uskomus, että lääkäri on vain "lääketehtaan maksettu mannekiini", joka mitään itsenäisesti ajattelematta suosittelee sokeana lääketehtaiden keksimää väärää tiedettä.  

Sitten on myös erilaisia salaliittoteorioita, jopa maailmaa kattavia ja hurjiakin.

–Ajatellaan että koko koronapandemia on vain keksitty asia, ja taustalla on oikeasti salainen tarkoitus syöstä koko maailma kaaokseen ja taloudelliseen romahdukseen, jotta vallan voi kaapata pieni eliittien joukko. Osa ajattelee, että Suomi on ikään kuin myyty osana tätä salaliittoa, ja tämä johtaa tulevaisuudessa Suomen itsenäisyyden katoamiseen.

Ja kaikkea tältä väliltä.

TIETEELLÄ on kuitenkin perusperiaatteet, Ojala sanoo. Eli avoimuus ja vertaisarviointi, tarve kyseenalaistaa kaikki aiemmat tutkimustulokset ja vallitsevat käsitykset, pyrkimys koko ajan etsiä uutta tietoa ja korjata virheellisiä käsityksiä, ja päästä lähemmäs aidointa mahdollista totuutta. Tiede on itseään korjaavaa.

–Netti on kuitenkin täynnä erilaisia propagandasivustoja, joihin rokotevastustajatkin usein viittaavat ja linkittävät omilla some-alustoillaan. Sivustot vilisevät hienolta kuulostavia tutkijoita ja professoreita, jotka kuitenkin ovat oikealle tiedemaailmalle ja tutkijayhteisölle täysin tuntemattomia henkilöitä. Näiltä mainostetuilta tutkijoilta ei joko löydy lainkaan julkaistuja tutkimuksia, tai ne ovat hyvin heikkolaatuisia ja puutteellisesti laadittuja.

Lähdetekstit ovat hyvin usein myös erilaisia blogeja, itse perustettuja nettisivuja, mielipidekirjoituksia ja muita vastaavia, joilla ei ole mitään todellista lähdeaineistoa eikä aitoja tutkimustuloksia väitteidensä takana, Ojala toteaa.

NETISSÄ on myös hurja määrä valheita ja tarkoituksella tehtyjä valeuutisia, jotka kuitenkin leviävät kulovalkean tavoin.

–Yksittäinen ihminen saattaa ladata nettiin kuvia ja videoita, ja väittää niitä jonkin rokotteen haittavaikutuksiksi ihan vain omana mielipiteenään. Kuvat ja videot lähtevät leviämään, ja niitä liitetään yhä uusiin rokotteisiin ja väittämiin, Ojala sanoo.

–Itsekin olen nähnyt netissä useita videoita, joissa väitetään esitettävän milloin koronarokotteen, milloin HPV-rokotteen, MPR-rokotteen, vesirokko- tai pneumokokkirokotteen haittoja. Yksi ja sama video, tarina vain vaihtuu ympärillä. THL ja WHO on monille kaiken pahan alku ja juuri, kaikkien salaliittojen ydin.

Ihmisiltä puuttuu usein lähdekritiikki.

–Se, mikä lukee netissä, ei aina ole totta, Ojala sanoo.

Jaa juttu: