Kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa asumisen kustannuksiin

Kiinteistöliitto kehottaa kevään kuntavaalien ehdokkaita kiinnittämään huomiota asumisen kuntakohtaisesti määräytyviin kustannuksiin. Kiinteistövero, jätehuoltomaksut sekä vedestä ja lämmöstä perittävät taksat ovat esimerkkejä asioista, joihin kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa.

Huhtikuun kuntavaaleissa valittavien päättäjien on tärkeää ymmärtää, että asumisen kustannukset pohjautuvat isoilta osin kunnissa tehtäviin päätöksiin.

”Esimerkiksi kuntien omistamissa vesi-, jätehuolto- ja energiayhtiöissä käyttävät valtaa kuntavaaleissa valittavat päättäjät. He ratkaisevat, kuinka suurta voittoa kunta yhtiön omistajana tavoittelee eli kuinka korkeiksi esimerkiksi lämmöstä, vedestä tai jätehuollosta perittävät maksut muodostuvat”, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Kuntakohtaisesti määräytyvät kiinteistönpitokustannukset ovat kuntalaisten kannalta eräänlaisia piiloveroja, jotka lankeavat maksettaviksi kaikille samansuuruisina maksajan tulotasosta riippumatta. Näin on asia myös kiinteistöveron kohdalla.

”Kiinteistöveron kohdalla toivomme kuntapäättäjiltä malttia olla korottamatta monin paikoin jo ennestään korkeita asumisen ja kiinteistönpidon kustannuksia. Tärkeää on huomata myös se, että kiinteistönomistajan kustannukset vaikuttavat väistämättä myös vuokralaisen maksamiin kustannuksiin”, Hiltunen sanoo.

Kiinteistönomistajien asialla jo 114 vuotta

Kiinteistöliitto perustettiin vuonna 1907 ajamaan talonomistajien asiaa. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli syntyi jo 1880-luvulla, jolloin Suomi teollistui ja kaupungistui. Vielä 1930-luvulla suuri enemmistö suomalaisten kaupunkien ja kauppaloiden asukkaista asui vuokralla, kun nykyään 70 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa.

”Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on hajauttanut omistusta eri yhteiskuntaluokkiin ja toimii tänäkin päivänä todellisena lähidemokratian muotona”, Hiltunen toteaa.

Tällä viikolla 114 vuotta täyttävä Kiinteistöliitto toimii nykyisin kiinteistönomistajien edunvalvojana ja kiinteistöalan johtavana asiantuntijaorganisaationa, johon kuuluu alueellisten jäsenyhdistysten kautta jo noin 30 000 taloyhtiötä eri puolilla maata.

Jaa juttu: