Arvioidussa kunta-alan eläkepoistumassa on alueellisia eroja: työntekijöiden ikärakenteen vuoksi vanhuuseläköityminen on pienintä Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, suurinta puolestaan Lapissa ja Kainuussa.
Eläköitymisessä on kuntakoon mukaan eroja siten, että mitä pienempi kunta on kyseessä, sitä suurempi osuus työntekijöistä arviolta jää seuraavan kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkearviot eivät juurikaan vaihtele kuntakoon mukaan.
Ammattikohtaiset ennusteet viittaavat tulevaan työvoimavajeeseen
Ammattiryhmien välillä on isoja eroja. Suurimmat ammattiryhmät hallitsevat lukumääräisessä eläköitymisessä: kymmenen vuoden aikana arvioidaan eläkkeelle siirtyvän noin 19 000 lähihoitajaa, 14 000 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä 13 000 sairaanhoitajaa.
Vanhuuseläkkeelle jäädään suhteellisesti eniten työuran loppupuolelle sijoittuvissa tehtävissä, esimerkiksi opetusalan johtajien, lastenhoidon johtajien, ylilääkärien ja osastonhoitajien ammattiryhmissä. Pienintä vanhuuseläköityminen puolestaan on nuorisotyön ohjaajilla ja sairaankuljetuksen ensihoitajilla, yleislääkäreillä ja erikoislääkäreillä, sekä muissa ikäjakaumaltaan hyvin nuorissa ammattiryhmissä.
Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden arvioidaan olevan kaikkein suurinta työn- ja askartelunohjaajilla, maatalouslomittajilla, sosiaalialan hoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla.
Osatyökyvyttömyyseläkkeitä suhteellisesti eniten arvioidaan sosiaalialan hoitajille, kätilöille ja hammashoitajille. Pienimpien työkyvyttömyyseläkealkavuuksien ammattiryhmiä taas ovat peruskoulun ja lukion opettajat sekä luokanopettajat ja lastentarhanopettajat, johtaja-ammatit ja palomiehet.
– Suurissa ammattiryhmissä terveys-, hoiva- ja opetusalalla työntekijävajetta voidaan mitata jo nykyhetkellä tuhansissa työntekijöissä, eikä tilanne tule helpottumaan nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden pohjalta. Alueelliset erot eläköitymisessä ovat suuria. Tilanne on erityisesti hoiva-alalla todella huolestuttava, toteaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Hän pitää välttämättömänä koulutuspaikkojen uudelleenarviointia, työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työkyvyttömyyksien parempaa ennaltaehkäisyä sekä eläkkeellä olevien työelämään osallistumiseen kannustamista.
Kevan tuoreen kuntapäättäjäbarometrin mukaan sopivia hakijoita avoimiin tehtäviin on päättäjien mielestä ollut vaikea saada erityisesti kaikkein suurimmissa kunnissa.
Ennusteessa on tarkasteltu vuoden 2019 lopun ns. työ- ja virkasuhteisten työeläkevakuutettujen, runsaan 532 000 kuntatyöntekijän ja noin 104 000 valtion eläkejärjestelmän mukaan vakuutetun työntekijän arvioitua vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkepoistumaa vuosina 2021-2040. Työntekijöihin on laskettu mukaan myös erilaisilla vapailla (perhevapaat tms.) olevat henkilöt, eikä lukua siten voi verrata suunnittelussa yleisesti käytettävään henkilötyövuosien määrään.
Ennusteen tarkoitus on mallintaa nimenomaan nykyisen henkilöstön eläköitymistä, eikä tulevaisuudessa työnsä aloittavia uusia työntekijöitä ole tämän johdosta otettu huomioon. Ennustamisen pohjalla ovat viime vuosien toteutuneet eläköitymiset ikärakenteen ja sen muutoksen, ammattiryhmät ja sukupuolen huomioon ottaen.
Keva huolehtii julkisen sektorin eli kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan ja Suomen Pankin työntekijöiden eläkeasioista. Kevalla on noin 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta. Kunta-alan tulevaisuuden eläkkeitä turvataan muun muassa sijoitustoiminnalla, ja sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2019 lopussa yli 56 miljardia euroa. Organisaation virallinen nimi on Keva. Kuntien eläkevakuutus –nimestä luovuttiin vuonna 2011.
