Biojätteen lajittelu on kiertotaloutta parhaimmillaan

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB) muistuttaa kampanjassaan suomalaisia biojätteen kierrätyksen tärkeydestä. Kotitalouksissa syntyvän orgaanisen jätteen hyödyntäminen linkittyy osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sillä biojätteestä saadaan esimerkiksi biokaasua liikennekäyttöön ja orgaanisia kierrätyslannoitteita. Kierrätysravinteet auttavat korvaamaan väkilannoitteita ja ne parantavat maaperän kasvukuntoa.

Osana Rakasta joka murua -kampanjaa haluataan kiinnittää erityistä huomiota biojätteen valtavaan potentiaaliin ja niihin moninkertaisiin ympäristöhyötyihin, mitä lajittelulla voidaan saavuttaa verrattuna tilanteeseen, jossa biojäte menee sekajätteen joukkoon.

Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien hillitsemiseminen vaatii yhteiskunnilta täydellistä remonttia energian ja materiaalien käyttötapoihin. Kiertotalouteen siirtyminen on tarpeen, jotta pystymme takaamaan luonnonvarojen riittävyyden ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuskadon sekä tekemään välttämättömiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Moni ei tule ajatelleeksi, että jokainen voi edistää näitä tärkeitä tavoitteita huolehtimalla biojätteen kierrätyksestä, sillä tilastojen mukaan biojätettä lajitellaan edelleen laiskasti.

”Biojäte on arvokas materiaali, jonka lajittelu tuottaa kierrätysravinteita ja uusiutuvaa energiaa”, muistuttaa SBB:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä. Lajittelun avulla biojätteiden sisältämät ravinteet ja energia saadaan uudelleen käyttöön ja korvaamaan fossiilisia lannoitteita, sekä tuottamaan uusiutuvaa energiaa. Jokaisella on näin mahdollisuus pienentää hiilijalanjälkeään ja vaikuttaa materiaalien käytön tehokkuuteen sekä ravinteiden kiertoon.

Ruoantuotanto on riippuvaista tiettyjen elintärkeiden ravinteiden saatavuudesta. ”Puutteellinen fosforin ja typen kierto on vähemmän julkisuudessa puhuttu, mutta kiireellisesti ratkaisua vaativa ympäristöongelma”, kertoo Christoph Gareis HSY:stä. Kotitaloudet voivat konkreettisesti osallistua ongelman ratkaisemiseen, sillä nykyisellään sekajätteen mukana menee biojätettä polttoon sisältäen vajaat kaksi miljoonaa kiloa typpeä ja yli 230 000 kiloa fosforia. Ne täytyy saada kiertämään takaisin kasvintuotantoon.

Biokaasun tuotantoprosessissa syntyy satoja tuhansia tonneja mädätysjäännöstä, josta tehdään orgaanisia kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita.

Vasta viime aikoina on kunnolla herätty siihen, että maaperän voimavarat ovat rajalliset. Maaperän orgaaninen aines on kokonainen ekosysteemi pienoiskoossa, joka vaikuttaa esimerkiksi maan viljavuuteen, rakenteeseen, vedenpidätyskykyyn ja monimuotoisuuteen. Maaperä toimii myös hiilen kierron rajapintana. Maaperän orgaanisen aineksen väheneminen on uhka, joka voi heikentää maan kasvukuntoa ja luonnollista elinvoimaa myös Suomessa.

Orgaanisen aineksen lisäämistä ja maaperän kykyä sitoa hiiltä tutkitaan tällä hetkellä kiivaasti. Lisäämällä orgaanista ainesta maahan kierrätysravinteiden ja maanparannusaineiden muodossa, voidaan maaperän kuntoa edesauttaa monin tavoin. Tulevaisuutemme avainkysymys on, kuinka ylläpidetään viljelysmaiden tuottavuutta ja vähennätään samalla kasvihuonekaasupäästöjä.

Jaa juttu: