Moottoikelkkailuyhdistys muistuttaa, että luvallinen moottorikelkkailu tapahtuu vain kerhojen tekemillä urilla kerhojen jäsenille

KUN koko Suomeen saatiin kunnon talvi, se lisäsi automaattisesti myös moottorikelkkojen käyttöä ja näkymistä maastoissa. Väärinkäytöksiä kelkoilla ajossa on tavattu aina ja kiukku tulee maanomistajilta, joiden mailla ajetaan luvatta.

Etelä-Pohjanmaan Moottorikelkkailijat ry on yksi seuroista, jotka tekevät ympäri vuoden töitä, että kelkkailijat voisivat ajaa luvallisesti ja turvallisesti tarkoitukseen tehtyjä uria.

Jäsenmaksulla mukaan

1990 perustetussa E-P:n Moottorikelkkailijat ry:ssä on jäseniä tällä hetkellä noin 170. Rahastonhoitaja Antti Leppälä kertoo määrän olleen suurempikin.

–Se on ollut joskus kahdensadan paikkeilla, mutta nyt vakiintunut tuohon 170 paikkeille, Leppälä toteaa. Naispuolisia jäseniä seurassa on noin 30 ja nuorisojäseniä saman verran. Lisää heitä mukaan mahtuu perhejäseninä, sekä itse kelkkailua harrastavana.

Seuran puheenjohtaja Jari Kallionpää kertoo miten seurassa toimitaan.

–Jäsenmaksulla on oikeus käyttää kelkkauria, joihin seura on hakenut luvat ja tehnyt niihin urapohjia. Jäsenyydellä saa myös alennusta muiden seurojen urien käytöstä, Kallionpää valaisee. Muiden seurojen kanssa tekemästä yhteistyöstä puhutaan ristiinajosopimuksesta.

–Meillä on ristiinajosopimus useiden eri lähikerhojen kanssa, Kallionpää tarkentaa.

Ei ilman lupaa

Sääntö moottorikelkkailussa on hyvin selvä. Ilman lupaa toisen maalla ei saa ajaa. Sääntöjen puitteissa toimivat kerhot saavat luonnollisesti väärinkäytöksistä yhteydenottoja. Etelä-Pohjanmaan Moke on ennen lumentuloa valmistellut pohjia kelkkaurille.

–Seuralla on telamönkijä, jossa on niittyleikkuri sekä kaksi kelkkaa, jotka on varustettu perälanoilla ja jyrillä, Kallionpää kertoo. Seura on koko 30-vuotisen historian ajan järjestänyt Lapissa ensilumenleirin itsenäisyyspäivänä. Perinne jatkui tänäkin talvena.

–Kerho järjestää päiväretkeilyä, johon voi osallistua kukin halunsa mukaan, kuvailee Antti Leppälä perinnettä. Seura järjestää myös yhteisajeluja. Juuri pikaisella aikataululla toteutettu lauantai päivän 220 kilometrin ajelu keräsi mukaan kymmenen kelkkailijaa. Retkiajelu on turvallista ja helppoa, myös aloittelijoille, kun muitakin on samassa porukassa.

Kilpailutoiminta rajoittuu sänkikiihdytyskilpailuun

Seurassa on kymmenkunta kilpailulisenssin lunastanutta kelkkailijaa. Seura on takavuosina järjestänyt ja avustanut myös naapuriseuroja kelkkakilpailujen järjestämisessä. Tällä hetkellä seura järjestää syksyisin suuren suosion saaneen sänkikiihdytyskilpailun, jossa kiihdytellään sänkipellolla muillakin laitteilla kuin moottorikelkoilla.

–Epävarmat talvet ja lumen puute eivät kannusta oikean kelkkakisan järjestämiseen. Sänkikiihdytys on helpompi järjestää sääolosuhteista riippumatta, toteaa seuran hallituksen jäsen Markku Hanhimäki. Seuran tulot jäsenmaksuista ja kilpailusta käytetään suoraan kelkkaurien tekemiseen. Jari Kallionpää nostaa esille asian, joka menee kelkkakerhojen ”piikkiin”.

–Mönkijöiden ja crossipyörien käyttäjät aiheuttavat meidän harrastukselle harmaita hiuksia. Valitukset heistä tulevat meille, Kallionpää harmittelee.

Vesa Rauhala

Jaa juttu: