KORTESJÄRVELÄINEN lasten ja nuorten asumiskoti Päivärinne odottelee edelleen ensimmäisiä asukkaitaan.
Tilanne ei ole muuttunut sitten marraskuun, jolloin Järviseudun Sanomat uutisoi entiseen päiväkotiin perustetusta yksityisestä sijaishuoltolaitoksesta viimeksi.
Asumiskodin johtaja Raija Oikarinen kertoo, että koska lapset puuttuvat, työntekijät ovat yhä lomautettuina. Ensimmäiset työntekijät tulivat talon palkkalistoille jo 24. elokuuta 2020.
–Jotkut heistä eivät ole kyenneet olemaan enää lomautuksella, joten he ovat ottaneet töitä vastaan muualta. Mutta työntekijäporukkaan on riittänyt myös uusia tulijoita, hän sanoo. –Joten eihän tässä muuta nyt voi kuin odotella.
Asumiskotiin palkataan seitsemän vakituista työntekijää. Heistä puolet täytyy lain mukaan olla AMK-sosionomeja tai -sairaanhoitajia. Loput ovat lähihoitajia.
Taloon otetaan 7 nuorta
PÄIVÄRINNE on sijaishuollon perustason yksikkö. Siellä hoidetaan ja kasvatetaan kiintymyssuhdehäiriöisiä nuoria. Heillä voi olla esimerkiksi käytöshäiriöitä tai psyykkistä oireilua tai Oikarisen mukaan ”melkein mitä vain”.
Asukkaat tulevat huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen kautta tai avohuollon tukitoimena. Kunnat ostavat palvelun kortesjärveläiseltä Juosvil oy:ltä, joka pyörittää asumiskodin toimintaa.
Taloon otetaan seitsemän 9–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Toiminnan on tarkoitus olla kodinomaista laitosmaisuuden sijaan: he asuvat siellä ja käyvät sieltä käsin koulua. Jokaiselle on varattu oma huone, jossa he voivat halutessaan olla omassa rauhassaan.
Tavoitteena on kasvattaa terveellä itsetunnolla varustettuja nuoria aikuisia, jotka tuntevat itsensä ja rajansa. Oikarinen haluaa, että asukkaat oppivat kunnioittamaan kaikkea elämää, osaamaan arvioida tilanteita ja tarpeitaan ja olemaan sopusoinnussa oman elämänsä ja ympäristönsä kanssa, kun on aika siirtyä elämässä eteenpäin.
Päivärinteessä käytetyt menetelmät pohjautuvat DDP:hen eli vuorovaikutteiseen kehityspsykoterapiaan, jota Oikarinen on käyttänyt pitkään omassa työssään.
Kuntien listoille hankala päästä
LAPSEN sijoittamisprosessi on täynnä erilaisia lakipykäliä ja kiemuroita, Oikarinen kertoo.
Asukkaiden hankkimisessa on kyse markkinoinnista. Oikarinen on yrittänyt tehdä Päivärinnettä tunnetuksi eri kuntien sosiaalityöntekijöiden keskuudessa.
Vielä enemmän kysymys on hänen mukaansa kuntien päätöksistä sijoittaa sekä sopimuksien piiriin pääsemisestä kilpailutuksien kautta.
–Markkinoitu on varmaan jopa kiusaksi saakka. Lisäksi olemme päässeet joidenkin kuntayhtymien puitesopimuksien piiriin, hän kertoo. –Tämän enempää ei oikeastaan voi kukaan tehdä. Kunnilla on sopimuksia eri palveluntuottajien kanssa, ja luonnollista on, että jo pidempään olleet yhteydet käytetään ensin, ja sitten tulevat ehkä uudet.
Tilanteeseen vaikuttaa myös se, minkälaisesta laitoksesta on kysymys. Päivärinteen kaltaisia perustason laitoksia on ehkä vähemmän kuin vaativan tason, Oikarinen pohtii.
–Pieniä huhuja olen kuullut siitä, että perustason paikoilla on ollut ehkä hiukan hankalaa tämän talven aikana.
Asukkaiden hankkimista vaikeuttaa myös se, että sijaisperheitä on nykypäivänä enemmän kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.
–Koska ensisijaisesti sijoituksien pitäisi tapahtua sijaisperheisiin, laitokset jäävät sitten tässäkin toiseksi.
