–Yksi mielenkiintoinen idea oli se, että voisiko kirjastossa olla alueen matkailu- tai kuntalaisinfo, jossa voisi tutustua esitteisiin, karttoihin, katsoa videoita ja niin edelleen, vaihtuvin eri teemoin, kuten lasten Alajärvi, arkkitehtuurin Alajärvi, liikkumisen Alajärvi, entisajan Alajärvi. Tai voisiko kirjastosta lainata oman, henkilökuntaan kuuluvan, koulutetun oppaan Aaltokierrokselle vaikka puoleksi tunniksi tekemällä etukäteisvarauksen.
Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 119, joista miltei puolet oli nettivastauksia. Vastaajista noin 77 prosenttia oli naisia. Vastaajien ikähaitari oli 6–78 vuotta.
–Koronan asettamat rajoitukset varmaan verottivat vastaajien määrää, arveli Pippola.
Oman lähikirjaston lisäksi vastaajat käyttävät muitakin kirjastoja riippuen työn, opiskelun tai muun asioinnin suunnista. Yleisimmin kirjastoissa käydään kerran viikossa tai kerran kuussa.
–Jos ei käynyt koskaan tai harvoin, siihen oli syynä muun muassa se, että koronan takia käyttö harventunut vuoden 2020 aikana tai asuu osan vuodesta muualla.
Asiakkaat käyttävät eniten omatoimikirjaston palveluita, lainaavat aineistoja, käyvät lukemassa painettuja sekä e-lehtiä, katsovat näyttelyitä ja osallistuvat tapahtumiin. Asiakastietokoneita tai verkkokirjastoa vastaajat käyttivät vähiten. Muutama vastaaja ilmoitti käyttävänsä kirjastoa opiskelutarkoituksessa, yksi vastaaja etätöiden tekemiseen.
TAPAHTUMIEN järjestämisen suhteen toiveet olivat melko odotetun laisia, sanoi Pippola. Viiden kärjessä olivat kirjailijavierailut, luennot eri aiheista, aineistovinkkaukset, satutuokiot ja musiikkituokiot.
–Lisäksi aika moni vastaaja Lehtimäellä toivoi runoiltoja. Ehkä eniten yllätti luennot eri aiheista ja suhteellisen moni oli myös toivonut aineistovinkkauksia. Kirjastojen tuleekin avata aineistokokoelman sisältöjä ja vinkata aineistoa, ja nykyään siihen on monia eri kanavia, joissa voi hyvinkin luovasti tuoda niitä esille. Luentotilaisuuksien järjestäminen on yksi tärkeä osa kirjastojen jo laissa määrättyä tehtävää edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Luonteva kumppani erityyppisten luentojen järjestämisessä ja toteuttamisessa voi olla kansalaisopisto. Jonkin verran mainintoja saivat työpajat eri teemoilla ja opastukset oman osaamisen kehittämiseksi.
Syitä sille, miksi ei ole osallistunut kirjaston tapahtumiin, olivat, että ei ole aikaa tai ei ole sopinut aikatauluihin, työeste, ei ole ollut kiinnostavia ja osaa tapahtumista mainostetaan liian vähän tai asuu toisella paikkakunnalla.
–Kysyimme myös, millaisen tapahtuman haluaisi itse järjestää kirjastossa. Asiakkaat haluaisivat esimerkiksi järjestää luento- ja keskustelutilaisuuden luonnon hyvinvointivaikutuksista ja kansalaisopisto ja kirjasto voisivat yhdessä järjestää yhteisiä teemaluentoja koskien matkailua, taidetekniikkaa tai uusia kirjoja. Joku halusi toteuttaa satutuokion, jossa laulettaisiin lastenlauluja, toinen taidenäyttelyn omista piirustuksistaan. Joissakin vastauksissa toivottiin kirjastoon kerhoja ja yksi lapsivastaaja esitti väritystapahtumaa, mikä on ihana ja aito lapsen toive. Kun tapahtumien järjestäminen helpottuu, pystymme varmasti toteuttamaan osan näistä toiveista.
KIRJASTO kysyi myös, onko vastaajilla kehittämisehdotuksia tai toiveita kirjastopalveluiden suhteen.
–He toivoivat enemmän lukupassihaasteita palkinnoilla, muotinäytöksiä, musiikkiesityksiä yhdessä musiikkiopiston kanssa ja yhteistyötä museon kanssa lisää. Eräs toivoi pelien ja dvd-elokuvien kiertoa eri kirjastojen välillä. Lisäksi yhdessä vastauksessa toivottiin hiljaisuutta. Yksi konkreettinen esitys oli toive varausmaksujen poistamisesta.
KIRJASTON asiakasraatiin ilmoittautui yhteensä 10 henkilöä. Halukkaisiin ollaan piakkoin yhteydessä.
–Asiakkaat ovat kirjastojen sielu ja heidän ajatuksiaan kannattaa kuunnella sekä toteuttaa heiltä tulleita käyttökelpoisia ideoita.
