Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi arvioi mahdolliseksi aikatauluksi lain valmistumiseksi optimistisimmillaan helmikuun puoltaväliä. Mietintöjä muilta valiokunnilta odotetaan 22. tammikuuta mennessä. Aikataulu riippuu siitä, kuinka paljon muutostarpeita lausuntojen perusteella ilmenee. Tartuntalain muutosten tarkoitus on antaa hallitukselle työkaluja hillitä koronavirusepidemiaa esimerkiksi erilaisin rajoituksin.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ymmärtää lakiesityksen tarkoituksen, sillä pandemian taltuttaminen on tärkeää myös yritysten kannalta. Yrittäjät on kuitenkin huolissaan puuttumisesta elinkeinovapauteen liian herkästi.
– Esityksellä ollaan puuttumassa elinkeinovapauteen, joka tuo hyvinvoinnin yhteiskuntaan. Kun elinkeinovapauteen tai johonkin muuhun vapauteen puututaan, viedään happea yhteiskunnasta ja siihen pitää olla todella vahvat perustelut. Sitä ei voi tehdä kevyin perustein ilman kunnon näyttöjä.
Tilojen sulkeminen ei huomioi jo tehtyjä toimenpiteitä
Ensimmäisessä vaiheessa edellytettäisiin yleisiä hygieniatoimenpiteitä. Jos ne eivät riitä, voitaisiin velvoittaa toiminta järjestämään siten, että asiakkaiden on mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Viimesijaisena keinona ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea tiettyjen erityisen tartuntariskin muodostavat liikunta- ja urheilutilat sekä huvi- ja virkistystilat enintään kahdeksi viikoksi.
Pentikäisen mukaan yritysten kannalta keskeinen asia on tilojen sulkemista koskeva säännös. Luonnos mahdollistaa tiettyjen erityisen tartuntariskin muodostavia tilojen, kuten kuntosalien, uimahallien, kylpylöiden, konserttisalien, teatterien, messukeskusten ja sisäleikkipuistojen sulkemisen enintään kahdeksi viikoksi tietyin kriteerein.
Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Karoliina Katila muistuttaa, että tilojen sulkeminen voi tarkoittaa elinkeinotoiminnan pysähtymistä ja merkittävää elinkeinovapauden rajoittamista.
Joulukuussa 2020 Suomen Yrittäjät kommentoi esitystä ja muistutti lausunnossaan asiakasmäärien rajoittamisen vaihtoehdoista.
Ehdotus on ongelmallinen, koska erityisen riskin toiminnot ja tilat on liian väljästi määritelty ja lueteltu myös sellaisia, joihin ei ole riittävää näyttöä tartuntojen leviämisestä.
Monessa yrityksessä on tehty paljon varotoimenpiteitä, kuten panostettu hygieniaan, rajoitettu kävijämääriä ja tehty muutoksia esimerkiksi tilaratkaisuin, joilla estetään lähikontakteja. Ehdotus ei riittävällä tavalla ota huomioon yksittäisen päätöksen kohteena olevan tilan erityispiirteitä.
– Eduskunnan kannattaa nyt muuttaa esitystä niin, että se ottaa huomioon jokaisen mahdollisen päätöksen kohteena olevan yrityksen tai tahon toteuttamat erityisjärjestelyt tai yksittäisen tilan erityispiirteet, jotka voivat lieventää erityisen tartuntariskin olemassaoloa tai poistaa sen kokonaan. Esimerkiksi tennishallia tai kuntosaleja ei pidä rinnastaa halliin, joissa harrastetaan lähikontaktilajeja.
– Pitää luottaa siihen, että jokaisen yrityksen intressi on välttää tartunnat, Katila sanoo.
Pentikäisen mukaan viranomaiselle ei tule antaa valtuuksia sulkea tiloja vain varmuuden vuoksi, vaan siihen täytyy olla näyttöjä ja perusteita.
– On hyvä nähdä, että monen yrityksen tilanne, esimerkiksi ravintola-, majoitus-, virkistys- ja viihdealoilla, on heikentynyt viime kuukausina. Lisäksi esimerkiksi konkurssilain väliaikainen muutos on loppumassa nyt tammikuun lopussa. Voi syntyä tilanne, jos uudet rajoitukset lisäävät konkurssiaaltoa. Siksi niiden rinnalla pitää olla myös tukitoimia, Pentikäinen toteaa.
