Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella sekä eri puolilla Suomea. Lisäksi teräsjäätä hauraampaa kohvajäätä muodostuu nyt yleisesti. Jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuskasvua, lisää kohvajään muodostumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. Jäällä liikkumista on nyt syytä välttää siihen asti, että ne vahvistuvat.
–Viime päivien pakkassään myötä monet pienemmät järvet myös eteläisessä ja lounaisessa Suomessa ovat saaneet yhtenäisen heikon jääpeitteen, jonka mittausta ei ole turvallisuussyistä voitu tehdä. Jäälle ei siis pidä nyt lähteä, hydrologi Merja Pulkkanen Suomen ympäristökeskuksesta painottaa.
Keskisessä Suomessa suuret järvet ja niiden selkävedet, esimerkiksi Näsijärvi ja Päijänteen Tehinselkä, eivät ole vielä kokonaan jäätyneet. Keskisessä Suomessa jäänpaksuus vaihteli 2–20 sentin välillä niillä havaintopaikoilla, joilla mittaus on voitu tehdä. Havainnot olivat 10–30 senttiä pienempiä kuin tavanomaisesti tähän aikaan.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jäänpaksuus vaihteli 14–25 sentin paikkeilla havaintopaikoilla, mikä oli 10–15 senttiä keskimääräistä ohuempaa. Lapissa jäänpaksuus vaihteli 24–44 sentin välillä, ja jääpeite oli 10–20 senttiä keskimääräistä ohuempaa.
SYKE päivittää arvion jäätilanteesta kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 47 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea. Jäänpaksuus mitataan yleensä kuukauden 10., 20. ja 30. päivä. Jäänpaksuusmittaukset edustavat vain kyseistä paikkaa ja ajankohtaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.
