Koronavuosi lisäsi jäihin hukkuneiden määrää

Vuonna 2020 hukkui 113 ihmistä. Koronavuosi oli petollinen jäällä liikkujille. Mittaushistorian lämpimin vuosi, lisääntynyt luonnossa liikkuminen sekä heikot jäät lisäsivät merkittävästi jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneita. Vuonna 2020 jäihin hukkui 28 ihmistä, mikä on 22 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurin osa jäihin hukkumisista tapahtui alkuvuodesta. Edellisen kerran jäihin hukkuneiden määrä nousi yhtä korkeaksi vuonna 2014.

SUOMEN Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) keräämien ennakkotietojen mukaan joulukuussa hukkui 10 ihmistä. Hukkuneista yhdeksän oli miehiä ja heistä kaikki hukkuivat jäihin vajoamisen seurauksena.

VAIHTELEVAT sääolosuhteet vaikuttavat vahvasti jäätilanteeseen. Tämän takia koko maassa on varottava heikkoja jäitä.

–Jäälle lähtöä on syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra ”järki jäällä” toimii edelleen. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

SUH:n vuosilta 2010–2019 kokoamien ennakkotilastojen mukaan noin joka kolmas (36 %) jäihin hukkunut oli vajonnut veteen moottoriajoneuvolla. Kymmenen vuoden aineisto kattaa kaikkiaan 152 jäihin hukkunutta, ja heistä joka neljäs oli kävelijä ja lähes joka viides pilkkijä tai verkkokalastaja. Loput olivat liikkeellä luistellen, hiihtäen tai esimerkiksi potkukelkalla.

Jään on oltava riittävän paksu, jotta se kantaa. Jään kestävyys lasketaan aina virheettömän teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Se on kiinteää, suurikiteistä sekä kirkasta. Teräsjäätä tulee olla vähintään 5, mielellään 10 senttiä, jotta se kestäisi yksin kulkevan aikuisen ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen jääkannen ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä. Jäällä liikkumista tulisi välttää ennen kuin on täysin varma, että se on kantavaa koko liikkuma-alueellasi, sanoo Nieminen.

Oikean varautumisen ja varustautumisen merkitys on oleellista. Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, että jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä.

SUH:N mediatietojen pohjalta kerättyjen ennakkotilastojen mukaan suurin osa vuoden 2020 tapaturmaisista hukkumiskuolemista tapahtui tuntemattomasta syystä (39) ja jäihin vajoamisen seurauksena (28). Hukkuneista 83 oli miehiä, 10 naisia ja 20 tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä. Suurin osa hukkumista tapahtui Etelä-Suomessa (34). Kesä oli vuodenajoista synkin, kesäkuukausien aikana hukkui 45 ihmistä.

Joulukuun hukkumiskuolemista tapahtui neljä Itä-Suomessa, kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kaksi Pohjois-Suomessa ja yksi Lapin alueella. SUH:n ennakkotilastojen mukaan vuonna 2019 hukkui 90 ihmistä.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista

–Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

–Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.

–Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

–Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

–Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen: SUH

Jaa juttu: