Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuus luoda kaloille luonnonmukainen kalatie ja lisääntymisalueita lohikaloille Ähtävänjoen vesistöön. 1500-luvulta lähtien on tietoja Ähtävänjoella kalastetun lohta ja meritaimenta (Tuomi-Nikula 1981). Taimen on edellytys raakun esiintymisen turvaamiselle. Raakku on erittäin uhanalainen, rauhoitettu ja direktiivilaji, jota esiintyy edelleen Ähtävänjoella. Lajia ollaan myös palauttamassa jokeen FRESHABIT-hankkeessa.
Luonnonmukaiset kalatiet toimivat kaksisuuntaisina kulkureitteinä patojen ohitukseen ja muodostavat koskimaisia elinympäristöjä. Kalatiet ovat tärkeitä paitsi varsinaisten vaelluskalojen myös muiden vesieliöiden kannalta. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa lisättäisiin koskimaista elinympäristöä rakentamalla luonnonmukaisia ohitusuomia ja vesitettäisiin kuivina olevia vanhoja jokiuomia. Oikein rakennettuina ohitusuomat toimivat kutupaikkoina ja poikasten kasvupaikkoina. Luonnonmukaisen kalatien saaminen Ähtävänjoelle lisää mahdollisuuksia virkistyskäyttöön, esimerkiksi kalastukseen. Tällä on merkittävä vaikutus alueen asumisviihtyisyyteen. Hyödynsaajia ovat vesiluonnon lisäksi, virkistys- ja ehkä ammattikalastajatkin, alueen kunnat ja paikalliset toimijat sekä kansalaiset.
Ähtävänjoella Luodonjärvi-Evijärvi-Lappajärvi-Alajärvi akselilla on yhdeksän voimalaitoista ja kolme järvipatoa, jotka häiritsevät vesieliöitä ja estävät vaelluskaloja nousemasta Ähtävänjoelle lisääntymään. Vaikka joki on määritetty muutetuksi vesistöksi, hyvää ekologista tilaa, jossa kalan kulku on mahdollista, kannattaa tavoitella. Hankkeessa luodaan edellytyksiä parantaa Ähtävänjoen vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hanke tukee kalatiestrategiaa (Valtioneuvosto 2012) sekä vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmia. Esiselvityksen jälkeen siintää kalatien kohdekohtainen suunnittelu ja sitten luvitus ja toteuttaminen.
Esityksen kannattajia ovat koko vesistöalueen osakaskunnat Luodonjärveltä alkaen Alajärvelle saakka sekä useimmat kunnat. Myös kolme vesivoimalayhtiötä (Herrfors, Esse Elektro‐Kraft, Alajärven Sähkö) ovat antaneet luvan esiselvitykselle.
