Tutkija Paavo Ahvenniemi: Et pysty syömään perunaa niin paljon, että lihoisit

Facebookissa Ahvenniemen Kotipuutarhurin perunaoppaalla on liki tuhat seuraajaa (kuva: Jussi Tuuri).

Julkaistu:

TAKAVUOSINA monet aloittivat tammikuussa laihdutuskuurin perunaa vältellen. Lappajärveläislähtöinen tutkija Paavo Ahvenniemi iloitsee siitä, että asenneilmasto perunaa kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi. Juuri kukaan ei enää puhu perunan yhteydessä hiilareista tai lihomisesta.  

–Hiilihydraatteja pelkääviltä karppaajilta on unohtunut se yksinkertainen tosiasia, että glykeeminen indeksi ei lihota ketään vaan se, miten paljon ruoassa on energiaa, ja perunassa sitä on moniin muihin tavallisiin ruoka-aineisiin verrattuna hyvin vähän, Ahvenniemi toteaa. 

Hän on laskenut, että jos keskimääräinen suomalainen syö perunaa 60 kiloa vuodessa, niin päiväkulutus on 165 grammaa, mistä tulee noin 104 kilokaloria. Se on alle viisi prosenttia päivittäisestä kalorinkulutuksesta, mikä ei voi aiheuttaa paino-ongelmia.  

–Vaikka peruna olisi kuinka hyvää, niin kaloreita siinä on niin vähän, että sitä ei kerta kaikkiaan jaksa syödä niin paljoa, että siitä oikeasti lihoisi. Ja hiilihydraattejakin siinä on niin vähän, että sitä ei jaksa millään syödä liikaa verensokeria nostattavia määriä kerralla, Ahvenniemi muistuttaa. 

Painonhallitsijalle sopii, että peruna on suurimmaksi osaksi vettä sisältäen lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita. Painonhallintaoppaan kirjoittanut sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki suosittelee syömään perunan kaltaisia ruokia, jotka sisältävät paljon vettä ja vähän energiaa. Kylläisyys tulee ruoan määrästä, ei kaloreista. Ihminen lopettaa syömisen, kun tuntee olonsa kylläiseksi ja kylläisyyden aiheuttaa ruoan määrä mahalaukussa. 

TERVEELLISYYDESTÄ huolimatta suomalaisten perunansyönti on viime vuosikymmeninä laskenut. Ruokatrendejä tutkineen Maailman Luonnonsäätiö WWF:n asiantuntijan Mari Koistisen mukaan perinteisten ruoka-aineiden suosio kasvaa tulevaisuudessa. Hän uskoo, että vuonna 2040 perunalajikkeista puhutaan yhtä intohimoisesti kuin nyt pienpanimo-oluista. On perinnelajikkeita ja uusia tulokkaita. 

Paavo Ahvenniemi sanoo, että perunan maku on melko neutraali ja lajikkeiden välille on vaikea saada suuria tunteita nostattavia makueroja, kuten viinien tai pienpanimo-oluiden välille. Trendikkyys syntyykin hänen mielestään siitä, miten monia erilaisia ruokia perunasta voi tehdä, kun sitä opettelee käyttämään, miten monin eri tavoin sen voi maustaa ja yhdistellä muiden ruoka-aineiden kanssa. Lisäksi peruna kuuluu ympäristöystävällisenä ruokana luonnon resurssien säästämisen megatrendeihin. Hän perustelee perunan terveellisyyttä antamalla käytännön esimerkkejä. 

–NASA tutkii perunan kasvattamista avaruusmatkoilla. Irlantilaiset maanviljelijät elivät 1800-luvulla pelkällä perunalla, neljä kiloa päivässä ympäri vuoden. Olivat hyviä työmiehiä ja voimia riitti vielä koti-iltoihinkin niin, että väkimäärä kasvoi räjähdysmäisesti. 

On myös trendikästä, että pienimuotoista perunaviljelyä on helppo kokeilla itse. Ahvenniemi povaa, että tulevaisuudessa suosiota saavat niin sanotut väriperunat, kuten lajikkeista Blue Congo, Violet Queen tai Mulberry Beauty. Ne tuovat väriä ruokapöytään ja ovat myös erityisen terveellisiä, koska värin antavat antosyaanit ovat terveellisiä antioksidantteja, aivan kuin mustikoissa ja puolukoissa. 

Lajikkeista on lisätietoa Paavo Ahvenniemen harrastusviljelijöille kirjoittamassa nettioppaassa, joka löytyy haulla kotipuutarhurin perunaopas tai www.energiapaju.fi/palstaviljely. Facebookissa hän on pitänyt vuodesta 2015 lähtien Kotipuutarhurin perunaopas-sivua.  

–Facebookissa avaudun kaikista uusista hulluista ideoistani perunan kasvatuksessa. Olen istuttanut perunaa sankoon eri aikoina helmikuusta huhtikuuhun, pitänyt hyvällä menestyksellä sankoja aurinkoisena päivänä lumihangessa, kuljettanut niitä auton perällä Hämeenlinnasta Lappajärvelle, Pietarsaareen, Ruotsin Hemavanille, aina Espanjan Alicantea myöten. 

Helsingin yliopistossa agronomiksi lukenut Ahvenniemi pääsi ylioppilaaksi Lappajärven lukiosta vuonna 1970. Lentopallon SM-sarjaa Helsingin Eliten joukkueessa pelannut mies pitää edelleen itsensä kunnossa erityisesti ylämäkikävelyä harrastaen. Loppiaisen tienoilla Hämeenlinnassa 70-vuotta täyttävä Ahvenniemi käy kotikonnuillaan Kärnässä säännöllisesti. Ensi kesänä hän sanoo kokeilevansa ehkä perunan metsäviljelyä.  

–Me savolaiset toimme siirtyessämme 1500-luvun alkupuolella Haukiveden rannoilta kauaksi länteen mukanamme kaskiviljelyn. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun järviseutulaisten perinteinen rahakasvi peruna puolestaan siirtyy kasvamaan mäntykankaille.

Tapani Tyynelä

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.