KORTESJÄRVEN Saarijärven kunnostushanke on näillä näkymin saamassa keväällä noin 150 000 euroa valtionavustusta järven ruoppaamista varten.
Valtiovarainvaliokunta päätti loppuvuodesta osoittaa yhteensä 300 000 euroa erilaisten vesistöjen ja kosteikkojen kunnostamiseen. Tuosta potista määrittelemättömän kokoinen osa korvamerkittiin matalaa ja umpeenkasvusta kärsivää Saarijärveä varten.
Saarijärven kunnostushanketta on ajettu jo yli kymmenen vuotta. Yksi hankkeen kasvoista on ollut kortesjärveläissyntyinen, pietarsaarelaistunut ja nykyisin Saarijärvellä mökkeilevä Timo Kontiainen.
Hän kertoo, että valtion ilmaisema tuki projektille on iso apu, sillä aiemmin aluehallintovirastosta kerrottiin, että tiukan rahatilanteen takia järvihanke voidaan joutua jakamaan useampaan osaan. Pilkkominen hankaloittaisi kunnostustöitä ja aiheuttaisi lisäkustannuksia. Nyt näyttäisi siltä, että hanke voidaan toteuttaa yhdessä osassa.
–Nyt näyttää valtavan hyvältä, kun valtio osoitti meitä varten rahaa. Tietenkään ei voida vannoa, etteikö Avi vielä pistä hanketta paloiksi, mutta näillä näkymin näyttäisi hyvältä, hän sanoo.
KUN Saarijärven umpeenkasvua rajoitetaan ja vesitilavuus kasvaa, se tuo lukuisia hyötyjä virkistyskäytön, vedenlaadun, kalaston ja muun vesiluonnon näkökulmasta.
Ruoppaus maksaa arviolta 300 000 euroa, josta valtionavustus kattaisi puolet.
Kauhavan kaupunki ilmoitti loppuvuodesta varanneensa hankkeeseen 50 000 euroa, ja mökkiläisiltä ja rantojen omistajilta on kerätty yhteensä 83 000 euroa. Osa hintalapusta katetaan talkoilla. Kaupunki maksaa lisäksi suunnitteluun ja vesilupaan tarvittavat 40 000 euroa.
Kaupunki ei ole aina ollut tukemassa hanketta. Se olisikin Kontiaisen mukaan kaatunut heti kättelyssä, ellei Saarijärven kalastusseura olisi ottanut siitä vastuuta.
–Neuvottelemalla ja kaupungin hyvällä tahdolla hanke saatiin taas kaupungin vetämäksi, mutta se oli pitkään kalastusseuravetoinen. Kaupungin apu helpottaa meitä valtavasti, koska heillä on tieto ja taito näistä hommista. Kun me vedimme hanketta, jouduimme kyselemään valtavasti, eikä sekään aina tahtonut riittää.
KALASTUSSEURA kokousti järven kunnostamisen merkeissä ensimmäisen kerran jo vuonna 2010.
Hanketta on vuosien mittaan jouduttu aina vain pienentämään, mutta samalla kustannukset ovat kuitenkin nousseet.
Esteenä ovat olleet erityisesti alueella esiintyvät viitasammakot. Kesällä hankesuunnitelma saatiin päivitettyä niin, etteivät ruoppaustyöt tule haittaamaan lajia. Saarijärveläiset ovat myös joutuneet etsimään uudet läjityspaikat, kun sellaisiksi suunnitellut, järven vieressä sijaitsevat montut luokiteltiin pohjavesialueeksi.
–Mutta oikeastaan minkäänlaisia muunlaisia esteitä ei ole ollut. Yhtään vastustusta ei ole kuulunut kyliltä tai mökkiläisiltä, joten siellä on ollut valtavan hyvä toimia. Järven kunnostus on kaikille valtavan tärkeä asia, Kontiainen sanoo.
Mökkeilijöiltä ja rantojen omistajilta kerätyt rahat — 3 600 euroa jokaiselta — ovat odottaneet tilillä jo vuosikausia.
–Jonkin verran on tietenkin tullut painetta, että ne rahat voisi käyttää johonkin muuhun, eikä vain seisottaa niitä pankkitilillä. Mutta ei auta; jos meillä ei ole niitä rahoja, koko hanke kaatuu.
VIIME vuosina järvestä on poistettu turvelauttoja veden kierron lisäämiseksi. Kahtena viime kesänä sieltä on myös niitetty kasvustoa. ”Sivuhommana” menossa on myös padon kunnostus.
Ruoppaustyöt päästään Kontiaisen mukaan ”hyvässä lykyssä” aloittamaan syksyllä 2021. Ensin vedenpintaa lasketaan 60 sentillä, jonka jälkeen syksyllä aloitetaan ruoppaus proomun avulla. Jos talvesta tulee niin hyvä, että jää kantaa koneiden painon, jatketaan jään päällä.
Ruoppausta tekemään kilpailutetaan firma, mutta lisäksi tarvitaan kyläläisten omaa työtä. Kontiainen ja muut kalastusseuralaiset ovat menossa tutustumaan vastaavaan kunnostushankkeeseen kahdelle alavutelaiselle järvelle.
KONTIAINEN haluaa kiittää kaikkia kyläläisiä, mökkiläisiä ja hankkeessa mukana olleita yhteistyöstä ja myötämielisyydestä.
–Tästä ei olisi tullut mitään, jos osa olisi ollut poikkiteloin.
Hän haluaa myös kiittää keskustapuoluetta, jolla oli ”oma osansa” rahoituksen ohjaamisessa Saarijärveen.
Hänen mielestään ruoppaus ei edelleenkään täysin riitä järven pelastamiseksi, mutta se antaa paljon jatkoaikaa.
–Kun saadaan vesitilavuutta lisää, se parantaa paljon veden laatua ja hidastaa umpeenkasvua. Virkistyskäyttöä tulee paljon lisää, kun soudellessa airot eivät ota joka vedolla pohjaan.
