RIIKKA Jaatinen on toiminut Aapiskujan koulun rehtorina kahdeksan vuoden ajan. Yhdessä henkilöstön kanssa hän on juurruttanut koululle positiivisen pedagogiikan toimintakulttuurin. Nyt ovat valmistuneet Jaatisen positiivisen psykologian opinnot Tampereen kesäyliopiston Joylla Instituutissa, ja perustamansa koulutus- ja työhyvinvointipalvelu Silmun kautta hän on valmis jakamaan osaamistaan myös muihin organisaatioihin. Hän myös osallistui Sanna Wenströmin syyskuun alussa julkaistun kirjan Positiivinen johtaminen kirjoittamiseen omalla tapausesimerkillään.
Positiivinen psykologia on tieteen alana uusi ja pohjautuu Seligmanin PERMA-teoriaan (1998). Sen pyrkimyksenä on saattaa ihmistä kohti merkityksellisempää ja onnellisempaa elämää, kohti kukoistusta. Positiivinen psykologia tutkii muun muassa sitä, mikä saa ihmiset ja yhteisöt voimaan hyvin ja kukoistamaan, sekä elämän merkityksellisyyttä, myötätuntoa, sisua ja vaikeista tilanteista selviytymistä eli resilienssiä.
Positiivisen psykologian ja pedagogiikan tieteellisyys yllätti Jaatisen positiivisesti.
–Asioista on paljon tutkimustuloksia, mikä on vahvistanut omaa luottoa menetelmien toimivuuteen.
Positiivisessa pedagogiikassa ja johtamisessa avainasiat ovat läsnä oleva kohtaaminen ja vuorovaikutus.
–Sitä on se, että on valmis kuulemaan ja näkemään, havainnoimaan toista, mutta myös kertomaan oman näkökulmansa. Kun hyvää vuorovaikutusta viljellään, se lisääntyy. Se vaatii kuitenkin alkuun päästäkseen valtavasti kohtaamisia ja paljon puhetta, kertoo Jaatinen. –Kertaustakin tarvitaan: Aapiskujan jokasyksyisessä vesopäivässä palautamme mieliin perusasiat – mitä tulee sisään, kun tulen sisään. Miten kunnioitan toista, miten se näkyy. Se on kivijalka, jolle voidaan rakentaa uutta toimintakulttuuria ja heivata vanhaa pois.
VIIDEN vuoden työskentelyn jälkeen uudenlainen toimintakulttuuri on Aapiskujalla jo arkea, mutta siihen tullaan tutustumaan kauempaakin.
–Myönteisellä ilmapiirillä on valtava merkitys työyhteisössä. Se valuu alaspäin, luokkatasolle, ja sillä on suorat vaikutukset oppimiseen. Lopulta se näkyy kaikessa, Jaatinen toteaa, ja antaa esimerkkejä:
–Se on toisista huolehtimista, isommat oppilaat auttavat pienempiä. Oppilas rohkenee sanoa, kieltää tai puolustaa toista. Jos jotain tapahtuu, aikuisille tullaan kertomaan. Oppilas kokee, että kaikki koulun aikuiset välittävät ja ovat turvana. Epäkohtiin puututaan helposti. Eihän elämää voi siloittaa höttöpedagogiikalla, mutta antamalla asioille oikeat mittasuhteet, ottamalla ongelmista koppi ja miettimällä niitä yhdessä tehdään paljon. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja niitä työstetään, jolloin luottamus kasvaa entisestään aikuisten kesken, lasten kesken, sekä koulun ja vanhempien kesken. Haluamme viljellä palvelevaa kulttuuria: me koululla olemme palveluammatissa.
Aapiskujalla vaalitaan yhteistä tekemistä. Esimerkiksi joulumyyjäisillä, joiden valmisteluun koko koulu osallistuu, mahdollistetaan koulun yhteinen kevätretki. Retket ja muut arjen kohokohdat innostavat, tuovat mielihyvää ja lisäävät yhteisiä kokemuksia. –Se on valtava voimavaratekijä nykypäivän työyhteisössä tai luokassa.
POSITIIVINEN toimintakulttuuri lähtee kehityskeskusteluista, jotka käydään henkilöstön kanssa läpi strategiapäivissä, kokee Jaatinen. Nimettöminä jätettyjä aiheita käsitellään ryhmätöissä.
–Aluksi käsiteltävien asioiden lista oli pitkä. Yhteisten pelisääntöjen myötä luottamus lisääntyi puolin ja toisin.
Aapiskujalla päätettiin panostaa koko henkilöstön yhteiseen koulutukseen, ja koulutusrahaa on käytetty asiantuntijoiden saamiseen paikan päälle niin, että kaikki pääsevät osallistumaan koulutuksiin. Ensimmäinen vierailija oli Elina Leskisenoja, joka on kirjoittanut kirjan Positiivisen pedagogiikan työkalupakki: Käytännön esimerkkejä luokkatoimintaan. Myöhemmin henkilökunta on osallistunut myös muun muassa Huomaa hyvä ja Positiivinen cv -koulutuksiin.
Positiiviseen toimintakulttuuriin kuuluu luonteenvahvuuksien tunnistaminen. –Hyödyntämällä ihmisten vahvuuksia laaja-alaisesti voimme työelämässä saavuttaa sekä parempaa hyvinvointia, innostusta ja työn imua, että parempaa tuloksellisuutta, tehokkuutta ja laatua. Positiivisessa johtamisessa ei pelkästään kartoiteta osaamista, vaan tunnistetaan, aktivoidaan ja kehitetään ihmisten vahvuuspotentiaalia laaja-alaisesti.
Työkaluja akkujen lataamiseen
TYÖPÄIVÄ voi alkaa hyvin erilaisista lähtökohdista, mutta Riikka Jaatisen mielestä akkua täytyy pystyä päivän aikana myös lataamaan sen sijaan, että sen kuluttaisi loppuun.
–Aapiskujalla tässä auttaa samaa luokka-astetta opettavien tiimiparityöskentely ja sen myötä kuorman jakaminen. Kesken päivänkin voi löytää palauttavia hetkiä, vaikka kahvin juomisen omassa rauhassa. Kaikki se, mihin kiinnitämme huomiotamme, kasvaa ja vahvistuu; pyrimme tuomaan esille hyviä asioita.
Aapiskujalla työhyvinvointia on lisätty muun muassa tietoisuusharjoituksilla. Jaatinen on valmistunut Mindfullness työssä -valmentajaksi ja piti viime syksynä henkilökunnalle aamutuokioita, joiden antia voi hyödyntää aina tarvittaessa. Keväällä hän tarjosi kaikille Alajärven ja Vimpelin opettajille mahdollisuutta kahteen pidempään mindfullness-harjoitukseen.
–Mindfullnessin on todettu vähentävän tunnepitoista rasitusta ja helpottavan kielteisiä mielentiloja. Tutkimusten pohjalta tietoisen läsnäolon harjoittaminen voidaan kiteyttää työhön liittyvien vaikutuksen seurauksena viiteen teemaan: keskittymiskyvyn paraneminen ja tiedon käsittelyn tehostuminen, luova ongelmanratkaisu ja mielen joustavuus, tunneäly, vuorovaikutus ja yhdessä onnistuminen, stressinsäätely ja työhyvinvointi sekä vaikutus organisaation menestymiseen.
Harjoitteita voi käyttää myös lasten kanssa. Jo minuutti tietoista hengitystä auttaa rentoutumaan. Palautuminen ja jaksaminen näkyvät parempana työtehona ja energiaa jää myös vapaa-ajalle.
Muita työkaluja voivat olla esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirja ja hyvän tekeminen.
Työhyvinvointia lisäämässä
SILMUILLA on erilaisia vaiheita. Ne ovat aina olemassa, mutta se, miten niitä hoidetaan, kasvatetaan ja vahvistetaan, vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin puhjeta kukoistukseen, avaa Riikka Jaatinen koulutus- ja työhyvinvointipalveluyrityksensä nimen taustaa. Sivutoimisena yrittäjänä hän tarjoaa positiivisen psykologian ja pedagogiikan mahdollisuuksia myös muille työyhteisöille.
–Aika on valmis tällaiselle uudelle tulemiselle, että miten tämä elämä klaarataan. Voin auttaa yksittäisissä tilaisuuksissa tai tehdä isompiakin projekteja.
Ulkopuolinen toimija näyttäytyy esimiehen työparina, joka jakaa tietoa, ehdottaa toimintamalleja ja auttaa jalkauttamaan niitä sekä sitouttamaan työyhteisöä uusiin toimintatapoihin.
TYÖHYVINVOINTI on työyhteisöjen ikuinen haaste.
–Työssä jaksaminen ja siitä palautuminen, stressin hallinta, johtajuuden muutokset – ne koskettavat kaikkia työyhteisöjä. Muutoksilla lisätään tehokkuutta, laatua ja työn imua sekä vähennetään sairauspoissaoloja, mikä näkyy sitten myös yritysten taloudessa. Piilevää pahoinvointia on paljon ja sitä voidaan korjata vahvalla toimintakulttuurilla.
