–Kyllähän tämä aika juhlalliselta tuntuu, myhäilivät rakennushankkeessa aktiivisesti olleet seuran puheenjohtaja Juha Lamberg, sihteeri Veikko Hankkila, hallituksen jäsen Jani Kiviaho sekä jahtipäällikkö Jarmo Kantola.
–Tämä on pienen seuran voiman näyte, Lamberg tiivisti.
Riistan käsittelyn olosuhteet viime kaudesta, jolloin lihankäsittelytilana toimineeseen rakennukseen, jossa ei ollut lämmitystä, vedettiin sekä sähkö että vesi roikalla naapuritalosta ja pesuvettä lämmitettiin padassa, kohentuvat oleellisesti. Myös työn ergonomia parantuu huomattavasti.
Uuden tilan rakentamisen mahdollisti Leader Aisaparin avustus. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi laskettiin 56 467 euroa, josta Aisaparin myöntämä tuki kattaa puolet. Työmaan käynnistymisestä helmikuun lopulla sen valmistumiseen talkoolaisten työtunteja kertyi 1 369. Aktiivisia talkoolaisia oli työmaalla parikymmentä ja muita kävi talkoissa satunnaisesti. Lisäksi seuran jäseniltä on ollut traktoreita ja kaivinkone talkoissa 90 tunnin ajan.
–Tiiviimpänä aikoina kesällä lähes asuimme täällä työmaalla, Kiviaho naurahti.
–Onneksi seuran jäsenillä on monenlaista osaamista ja vanhempi kaarti otti vastuuta. Tämä oli aikamoinen ponnistus, jatkoi Lamberg.
KYLMIÖÖN mahtuu jopa seitsemän hirveä kerrallaan. Ne nyljetään ulkona katoksessa ja siirretään riippumaan eli raakakypsentymään tilan perällä olevaan kylmiöön kattokiskoa pitkin.
–Tämä helpottaa puhtaanapitoa huomattavasti. Kylmiössä liha ei pääse jäätymään, vaan säilyy hyvin vajaan viikon ajan ennen palomista. Lihan voi myös jauhaa täällä saman tien, Kiviaho esitteli tilaa.
Yksi tärkeä kriteeri avustusrahan saamiselle olikin hygieenisyys, ruokaturvallisuuden parantaminen ja hävikin vähentäminen. Hirvien lisäksi tilassa voidaan käsitellä kauriit, valkohäntäpeurat, linnut ja jänikset. Tila palvelee myös muita kyläläisiä kuin metsästysseuran väkeä.
Sääksjärven hirviporukassa on alkavalla kaudella 25 metsästäjää eli lihaosuutta. Lupia on 12 ja mahdollisesti lisäksi yhteisestä ”pankista” otetaan lisähirviä. Kauriille on 10 lupaa.
SEURASSA on 103 jäsentä.
–Meitä on monen ikäisiä, vanhoja paikkakuntalaisia, nuoria, suhteellisen paljon naisia. Kun puhutaan, että seurat ukkoontuvat, meille on tullut tyttöjäkin jäseniksi. Hyvän suuntaista kehitystä, luonnehti Lamberg.
–Sinä aikana, kun olen ollut sihteerinä, väkimäärä on noussut, vaikka luonnollista poistumaa on kaiken aikaa, Hankkila totesi.
Useissa perheissä metsästys on koko perheen juttu, tai jälkikasvu pääsee tutustumaan jahtiin jommankumman vanhempansa mukana.
–Metsästysseura on monelle side kotiseutuun: vaikka asuu muualla, käy täällä metsällä, ja joku muuttaa joskus takaisinkin, totesi paikalle poikennut Terhi Honkonen viitaten Kiviahoon.
–Muitakin on. Seura on vetovoimatekijä.
–Täällä seuran jäseneksi on helppo päästä ja se on edullisempaa kuin etelässä, Lamberg jatkoi.
Seuran jäseneksi voi hakea, jos on kotoisin Sääksjärveltä, asuu siellä tai omistaa sieltä maata, jonka vuokraa seuralle.
POIKKEUSOLOSUHTEET vaikuttavat joiltakin osin metsästysseuran toimintaan. Sääksjärvellä ehdittiin pitää talvikokous ennen kokoontumisrajoitusten voimaan tuloa ja kevään talkoissa väkimäärä pysyi sallitussa.
–Ne, joiden olisi pitänyt uusia hirvimerkki tänä vuonna, saavat vuoden lisäaikaa. Itse jahtiin pandemia tuskin vaikuttaa. Peijaisia ei voida varmastikaan järjestää samaan tapaan kuin ennen, Lamberg arveli.
