SAMAN tien vain isoihin saappaisiin, tekemällä oppii parhaiten, tuumasi kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli tavatessaan kunnantalolla työelämääntutustumisjaksonsa aloittaneen Patrick Itäniemen maanantaiaamuna.
–Sam kysyi, minkä päivän viettäisin kunnanjohtajana, myhäili maailman nuorimman kunnanjohtajan titteliä keskiviikkona kantanut Itäniemi.
Päivä sisälsi muun muassa olympialaisia koskevan palaverin, johon hän osallistui mentorinaan toimineen Leijonanmielen kanssa. Työharjoittelunsa aikana Itäniemi muun muassa kirjoitti lehdistötiedotteita, laati asiapapereita ja auttoi toimiston askareissa.
–Hektistähän tämä on, on erittäin paljon muistettavaa ja on oltava oma-aloitteinen, hän kuvaili kunnantoimiston arkea.
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen Itäniemen oli määrä suorittaa kahdeksannella luokalla työelämääntutustumisjakso eduskunnassa, mutta koronakevät hautasi suunnitelman.
–Sen jälkeen sovittiin Samin kanssa, että tulen tänne.
PÄIVÄN mittaiselle kunnanjohtajan pestille oli myönnetty 500 euron määräraha, jonka Patrick Itäniemi sai käyttää mielensä mukaan kunnan hyväksi. Hän ideoi huutokaupan, jonka nuorisovaltuusto toteuttanee ensi keväänä.
–Yksityiset, yrittäjät ja kunta voivat lahjoittaa huutokauppaan ylimääräistä tavaraa, ja Sam Leijonanmieli toimii meklarina. Puolet tuotosta, johon 500 euron potti tulee alkupääomaksi, menee vanhusten viriketoimintaan asumisyksiköihin, puolet nuorten viriketoimintaan: sen käytöstä saavat päättää yhteiskoulun ja lukion oppilaskunnat, Itäniemi suunnittelee.
INNOSTUS politiikkaan ja kunnalliseen päätöksentekoon syntyi tammikuussa 2019: Itäniemi sattui vierailulle pappansa Rauno Toivolan luo samana iltana, kun televisiosta tuli eduskuntavaaleja edeltävä puoluejohtajien tentti.
–Jäin siihen katselemaan ja istuin siinä tentin loppumiseen asti, se vei mukanaan. Aloin seurata uutisia tarkemmin, pohtia politiikkaa ja lukea joitakin sitä koskevia kirjoja. Kevään aikana katsoin tenttejä ja seurasin eduskunnan työskentelyä.
Samalla muotoutui myös oma poliittinen kanta. Siihen vaikuttivat kampanjoinnin tarkka seuraaminen, keskustelut papan kanssa sekä omat pohdinnat.
Sittemmin hänestä tuli Vimpelin nuorisovaltuuston jäsen ja puheenjohtaja, missä roolissa on päässyt seuraamaan teknisen lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuustonkin työskentelyä.
–Olimme talvella eduskuntavierailulla nuorisovaltuuston kanssa, ja he saivat esittää kansanedustajille kysymyksiä. Nämä odottivat ehkä liiankin helppoja, sillä kun Patrick alkoi ladata kysymyksiä, heillä oli päivän sininen hetki, eivätkä oikein osanneet kaikkiin heti vastata, muistelee Leijonanmieli.
–On hienoa, että meillä on täällä Vimpelissä yhteiskunnallisista asioista vilpittömästi kiinnostuneita nuoria, ja nuorisovaltuuston kautta he pääsevät kasvamaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Patrick on nuvan edustajana kunnanhallituksessa, ja hänellä on siellä usein pelottavan järkeviä puheenvuoroja.
Yhdeksäsluokkalaisen suunnitelmat peruskoulun jälkeen ovat selvät: lukioon ja valtiotieteelliseen. Itäniemi pitää todennäköisenä sitä, että asettuu ehdolle kunnallisvaaleissa vaalikelpoisuuden saavutettuaan. Hyvää kokemusta vaikuttamiseen ja päätöksentekoon hän saa sitä ennen myös NuVa-liiton Pohjanmaan piirihallituksen jäsenenä ja Leader Aisaparin nuorisojaostossa.
Keskittämisestä hajauttamiseen
PATRICK Itäniemi näkee rakkaassa kotikunnassaan Vimpelissä paljon hyvää.
–Ilmeneviin epäkohtiin haluan tietysti puuttua ja korjata asioita paremmiksi.
Lähitulevaisuuden suurin haaste on tietenkin talouden tasapainottaminen.
–Talousongelmat pitää pystyä taklaamaan. Näen kuntamme tasapainottamisohjelman ja sen sisällyttämät säästökohteet hyvinä ja realistisina. Kipeitäkin ratkaisuja tehtäessä on voitava olla tyytyväinen siihen, että voidaan vielä itse asioihin vaikuttaa, koska jos vielä joudutaan kriisikuntamenettelyyn, sieltä ei enää itsenäisenä kuntana selvitä. Kaikille leikkaustoimenpiteille on vaihtoehto, ja se on todella huono, Itäniemi toteaa.
–Esimerkiksi mielestäni koulujen ryhmäkokojen sopeuttaminen on esimerkki luonnollisesta toimenpiteestä. Kyllä päättäjien pitää olla realistisia, tehdä tarvittavat toimenpiteet ja kantaa vastuu. Nyt kunnassa oikeasti kannetaan sitä vastuuta.
Tulevaisuudessa hän näkee tärkeänä jatkaa kunnan positiivisen brändin rakentamista, koko kunnan miettimistä yhtenä kokonaisuutena ja rohkeuden kansainvälistyä.
Hän pitää todellisena mahdollisuutena sitä, että paluumuuttajia ja etätyöläisiä saadaan Vimpeliin.
–Toivottavasti kaupungistuminen ja siihen johtava politiikka loppuvat, siirrytään keskittämisestä hajauttamiseen.
