TÄÄLLÄ Jamin Kurejoen toimipisteessä on ollut aina tosi kivat juhlat, minusta Jamin parhaat: niihin panostetaan, kehui Pirjo Ahola.
Ahola on siirtynyt Alavudelle kaupungin toimistosihteerin työhön. Jamilla hän työskenteli opintosihteerinä. –Viihdyin täällä hyvin, vuosi vuodelta paremmin. Työkaverit olivat ihania, ja työ monipuolista, aamulla oli aina kiva tulla töihin. Huumori kukki kahvitunnilla; sai hyvät naurut ja parannettiin maailmaa. Työkavereita jää kyllä ikävä. Työn ainoa miinus oli työmatka Alavudelta tänne.
MYÖS eläkkeelle jäänyt Kari Peltonen piti pitkää työmatkaa työpaikan ainoana huonona puolena. Hän kulki Vaasasta Kurejoelle vuodesta 2006 alkaen toimiessaan viheralan tuntiopettajana.
–Työrupeama oli mielenkiintoinen, tämä oli pisin työsuhteeni, mikä kertonee siitä, että viihdyin täällä hyvin.
Peltonen näkee Jamin suurimpana uhkana väestön demografisen kehityksen. –Oppilasmäärät ovat 10 vuodessa laskeneet paljon. Nuoria on yhä vähemmän. Opetusministerin jääminen äitiyslomalle on hyvä esimerkki ja malli syntyvyyden lisäämiseksi. Lapsiperheiden tilannetta olisi myös parannettava, lapset ovat elintärkeitä joka suhteessa.
Peltonen on luvannut tulla tuuraamaan Jamille tarvittaessa, ja myös perustanut toiminimen, jolla tekee puutarhanhoitoa ja pientä viherrakentamista.
–Maakunnassa on paljon ihmisiä, jotka voisivat tällaisen tuen avulla hoitaa puutarhaa ja asua kotonaan pidempään, pihatyöt kun eivät sisälly kunnalliseen kotiapuun.
KUREJOKELAINEN Joona Ketonen piti asuntolanhoitajana työskentelemiään kahta vuosikymmentä hyvin antoisana. –Nuorten kanssa oli mukava työskennellä.
Hän jäi eläkkeelle heinäkuussa ja on ottanut eläkepäivien alkumetrit rennosti.
–Kunhan koronatilanne ja polvi sen sallivat, aion käydä täällä tervehtimässä opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä.
KUREJOEN toimipisteessä henkilökuntaa eläköityy suhteellisen tasaisesti, kertoi koulutusalajohtaja Henna Latvala.
–Koko Jamissa kymmenkunta eläköityy viiden vuoden sisään, rehtori Matti Väänänen ynnäsi.
Toiminnan sopeuttamisen vuoksi kaikkia paikkoja ei täytetä uudelleen, vaan työnkuvia saatetaan muuttaa ja yhdistellä. Väänänen totesi, että tämän vuoden aikana on kuitenkin palkattu useampia uusia työntekijöitä. Ainakin tähän saakka hakijoita avoimiin paikkoihin on löytynyt, alasta riippuen vaihteleva määrä.
–Valtaosa opettajista on päteviä tai pätevöityvät työn ohessa, sanoi Latvala.
Vuoden floristi aikoo panostaa opettamiseen
VAIKKA floristi Säde Alanen on saanut useita tunnustuksia työstään, valinta Vuoden Floristiksi on niistä tärkein.
–Se on hienoin palkinto, jonka voi saada. Valinnasta äänestävät oman alan ammattilaiset, joten sen saaja nauttii alan osaajien arvostusta. Valituksi tuleminen tuntuu hämmentävältä.
Äänestyksen järjestää Suomen Kukkakauppiasliitto.
Alanen valmistui hiljattain floristimestariksi ja piti tutkintonsa opinnäytetyönä Villa Väinölässä ihastusta herättäneen sidontanäyttelyn Juurilla.
–Floristimestareita valmistuu vuodessa kolmesta viiteen, ja tällä hetkellä heitä on Suomessa 70. Tutkinto oli iso rypistys, johon alkavista 80 prosenttia jää valmistumatta; työmäärä on älytön!
Alanen suoritti tutkinnon yrittäjyyden, osa-aikaisen opetuksen ja perhe-elämän ohessa. Rypistys oli tiukka.
–Nyt aion panostaa opetukseen. Olen saanut valtavasti oppia muilta, ja on kiva jakaa tietoa eteenpäin.
Hän toimii Jamilla floristiopiskelijoiden vastaavana opettajana. Lähiopetusta on viikko kuukaudessa.
