Kasvustot valmistuvat hitaasti puintikuntoon

Alkukesän vaihtelevat sääolot näkyvät kasvustojen epätasaisena kehittymisenä, ProAgria tiedottaa. Kasvustojen kehitys on 7-10 vuorokautta jäljessä normaalista aikataulusta koko maassa, Satakunnassa ja Hämeessä jopa tätäkin enemmän. Nurmikasvien siementen, kuminan ja syysviljojen puinnit ovat loppusuoralla useimmilla alueilla, mutta kevätviljat ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon mm. jälkiversonnan vuoksi. Viljan puintien viivästyminen jälkiversonnan takia lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja punahomeen toksiinien muodostumiselle. Tulevien viikkojen ajaksi toivotaan poutaista ja lämmintä säätä varmistamaan kasvustojen tuleentumista ja turvaamaan sadon laatua.

Syysviljojen ja kuminan puinnit pääosin tehty

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat loppusuoralla useimmilla alueilla. Osassa Satakuntaa, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella rukiista on puimatta vielä 40-50 %. Syysvehnän puinnit ovat pahimmin kesken Etelä-Pohjanmaalla, jossa syysvehnäalasta on puitu puolet. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi suuressa osassa maata. Tilojen väliset erot ovat kuitenkin tänä vuonna suuret ja hehtaarisadot voivat vaihdella muutamasta sadasta kilosta jopa 8 000 kiloon. Tavanomaista heikommin satoa saadaan 10-50 %:lla viljelyalasta.

Rukiin hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 74-80 kg/hl ja sakoluvut 100-280. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 80-95 %. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 77-88 kg/hl. Valkuaispitoisuus on ollut Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla puidussa sadossa 8-12,5 % ja sakoluvut ovat olleet korkeita, 280-500.  

Syysöljykasvien, kuminan ja siemennurmien puinnit on saatu päätökseen useimmilla alueilla. Syysöljykasvien puinnit ovat vielä kesken Uudellamaalla (puimatta 20 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (puimatta 40-50 %). Uudellamaalla, osassa Satakuntaa, Keski-Suomessa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla kuminasta on puimatta vielä 10-20 %. Nurmikasvien siemenistä on puimatta Etelä-Pohjanmaalla vielä puolet. Syysöljykasvien sato on tyydyttävä useimmilla alueilla, ainoastaan Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa sato arvioidaan määrältään välttäväksi. Kuminasato jäi tavanomaista pienemmäksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sadon laatu arvioidaan keskimääräiseksi, mutta Satakunnassa tavanomaista heikommaksi. Tilojen väliset satovaihtelut ovat suuria: joillakin lohkoilla satoa ei saada ollenkaan, mutta parhaimmilla lohkoilla satoa on saatu 2 500 kg/ha. Tavanomaista heikompi sato arvioidaan saadun kolmanneksella viljelyalasta.   

Kevätviljat valmistuneet epätasaisesti

Kevätviljojen puinnit ovat vielä aivan alussa, vaikka aikaisten ohrien puinteja käynnisteltiin jo elokuun alussa Etelä-Suomessa. Kevätviljojen valmistumista viivästyttää useilla alueilla runsas jälkiversonta. Ohran puinnit ovat pisimmällä Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa, joissa ohrista on puitu 30-50 %. Kaurasta on puitu Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella 30 %, mutta muualla maassa vasta 10-20 %. Kevätvehnästä on puitu 10-25 %. Puintikosteudet ovat yleisesti olleet 15-25 %. Viljojen hehtolitrapainot ovat olleet pääosin hyviä. Rehuohran hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 62-71 kg/hl. Kauran hehtolitrapainot tähän mennessä puidussa sadossa ovat olleet 50-60 kg/hl.

Kevätviljojen sadot ovat vaihtelevia. Eniten vaihtelua on ohran satonäkymissä. Useilla alueilla ohran viljelyalasta jopa 75-95 % on selvästi keskimääräistä heikompisatoista, ja sato jääkin näillä alueilla 50-80 %:iin keskimääräisestä. Ohrasato arvioidaan huonoksi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja osalla Savon tiloista, ja välttäväksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Sadon laatu arvioidaan hyväksi Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, mutta välttäväksi Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla, Hämeessä ja osalla Pohjois-Savon tiloista. Kauran ja kevätvehnän satonäkymät ovat ohraa parempia. Kaurasato arvioidaan tyydyttäväksi Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta välttäväksi Lounais-Suomessa ja osassa Pohjois-Savoa. Kevätvehnästä odotetaan tyydyttävää satoa Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnän sato arvioidaan vain välttäväksi. Tähän mennessä puiduissa kevätviljoissa hehtaarisadot ovat vaihdelleet eri lohkojen välillä 1 000 kilosta 7 000 kiloon, ja keskimäärin kolmasosalla pinta-alasta hehtaarisadot jäävät selvästi keskimääräistä heikommiksi.

Öljy- ja palkokasvisadot pettymyksiä

Kevätrypsin ensimmäisiä lohkoja puidaan Etelä-Suomen rannikkoalueella tällä viikolla, mutta yleisimmin puintien arvioidaan käynnistyvän vasta syyskuun lopulla. Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Ainoastaan Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla sato arvioidaan keskimääräiseksi. Suurimmat satotappiot ovat Varsinais-Suomessa ja osassa Pirkanmaata, jossa sato on jäämässä 30 %:iin keskimääräisestä. Myös sadon laatu vaihtelee huonosta välttävään.  

Härkäpavun puinnit ovat käynnistyneet Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lounais-Suomessa, jossa sadosta on ehditty puida 5-25 %. Useimmilla Etelä-Suomen tiloilla härkäpavun puinteja päästään aloittamaan vasta syyskuun toisella viikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla vasta syyskuun lopulla. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat heikosta tyydyttävään. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sato arvioidaan heikoksi ja Satakunnassa, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla välttäväksi. Näillä alueilla sadon arvioidaan jäävän noin puoleen tavanomaisesta. Osa härkäpapukasvustoista onkin jo murskattu maahan tehden tilaa syyskylvöille.

Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Lounais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla herneen puinnit ovat käynnistyneet, mutta laajemmin puintien odotetaan käynnistyvän syyskuun toisen viikon jälkeen. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa hernesato arvioidaan välttäväksi ja muualla tyydyttäväksi tai hyväksi.

Perunaviljelmillä ovat ruton torjunnat onnistuneet, ja elokuun lämpimät säät ovat kasvattaneet perunoiden mukuloita vauhdilla. Useimmilla alueilla kesä- ja varastoperunan perunan satonäkymät arvioidaankin tyydyttäviksi tai hyviksi. Siemenperunan nostot aloitettiin kaksi viikkoa sitten Etelä-Pohjanmaalla ja muuallakin nostot ovat käynnistyneet. Myös tärkkelysperunan nostot käynnistyivät viikko sitten. Varastoperunan nostojen arvioidaan alkavan ensi viikolla.

Sokerijuurikkaan kasvu on jatkunut hyvänä, joten sadosta arvioidaan muodostuvan hyvä tai vähintään tyydyttävä.  

Syysviljelyala jäämässä suunniteltua pienemmäksi

Kevätviljojen puintien myöhästyminen on vaikeuttanut syysviljojen ja -öljykasvien kylvöjä useimmilla alueilla. Syysöljykasvien kylvöt ovat jo päätöksessä, jotta kasvustot ehtivät kehittyä tarpeeksi pitkälle ennen talven tuloa. Syysöljykasvien viljelyalassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, mutta esimerkiksi Etelä-Karjalassa syysöljykasveja on kylvetty tuntuvasti viime vuotta enemmän. Rukiin kylvöt ovat pisimmällä Pirkanmaalla, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, jossa on kylvetty 70-90 % aiotusta alasta. Muualla rukiin kylvöt ovat aivan alussa. Rukiin viljelyalan arvioidaankin pienenevän useimmilla alueilla. Syysvehnän kylvöt ovat myös aivan alussa. Syysvehnän viljelyalan arvioidaan kasvavan useimmilla alueilla, mikäli sääolot mahdollistavat kylvöt. Syysviljelyalasta vain 10-30 % on suorakylvettyä.  

Nurmet hyvässä kasvussa

Nurmien jälkikasvu 2. sadon jälkeen on ollut hyvää sateiden ja lämpimän sään ansiosta. Lähes koko maassa päästäneen korjaamaan vielä kolmas säilörehusato, mutta kaikilla tiloilla ei kuitenkaan ole tarvetta kolmannen sadon korjuuseen hyvän 1. ja 2. sadon ansiosta. Eniten kolmannen sadon korjaavia tiloja on Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa 40-70 % tiloista aikoo korjata kolmannen sadon. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla säilörehun kokonaissato arvioidaan 10-20 % keskimääräistä suuremmaksi, mutta osassa Pohjois-Savoa ja Kainuussa kokonaissadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi. 

Laitumien ja kuivaheinän odelman kasvu on hyvää tai vähintään tyydyttävää koko maassa. Tosin sateiden kuurottaisuudesta johtuen joillakin tiloilla kuivuus on voinut rajoittaa nurmien kasvua.

Omenakausi parhaimmillaan

Kesäomenoiden Pirja ja Huvitus sato on jo poimittu Etelä-Suomen omenatarhoissa. Syyslajikkeistakin on poimittu puolet, mutta talvilajikkeiden sato jatkaa vielä kasvuaan syyskuun lopulle saakka. Omenasato arvioidaan kokonaisuudessaan hyväksi.    

Marjojen satokausi jatkuu tunneliviljelmillä, joilta valmistuu pieniä määriä vadelmaa ja mansikkaa aina pakkasiin asti. Kesän epävakaiset säät ja kuluttajien hyvälaatuisten marjojen arvostus ovat lisänneet viljelijöiden kiinnostusta marjojen tunneliviljelyyn.

Vihannesten kasvu ja sadon valmistuminen nopeutuivat elokuun aikana sään hieman lämmettyä. Varsinkin avomaankurkku, kesäkurpitsa, herne ja papu hyötyivät sään lämpenemisestä ja niiden sato on ollut hyvä. Kesän sääolot ovat suosineet juuresten kasvua. Porkkanoiden, punajuuren ja lantun sato arvioidaankin erinomaisiksi. Varastovihannesten kasvu on edelleen kesken, mutta yleisesti ottaen varastovihannesten satonäkymät ovat lupaavat.

Kasvutilannelive ProAgrian Facebook-kanavalla 1.9. kello 13

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat kertovat kasvukauden havainnoistaan eri puolilla Suomea Facebookin livelähetyksissä. Tiistaina 1.9. kello 13 saadaan kasvintuotannon asiantuntija Mari Koskelalta ja Jenni Lukkaroiselta kasvukauden kuulumiset Satakunnasta. Aiheena on syyskylvöt.

Jaa juttu: