Väinöntalon kesäseuroilla vietettiin mukavaa yhdessäoloa

Väinöntalolla pidettiin perinteiden mukaisesti heinäkuun viimeisenä sunnuntaina kesäseurat. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1992 asti.

PERINTEISET kesäseurat pidettiin sunnuntaina 26. heinäkuuta Väinöntalolla. Paikalle oli saapunut noin kolmekymmentä henkilöä. Tilaisuuden päällimmäisenä tarkoituksena oli viettää mukavaa yhdessäoloa porukalla.

Evijärveläinen Tarja Niemelä-Kaski on vastannut Väinöntalon Kesäseurojen organisoinnista useiden vuosien ajan. Varsinaiset kylätoimikunnat ovat Vasikka-ahon seudulla lakanneet, joten Niemelä-Kaski on hoitanut heidän tehtäviään. Hän kertoo Väinöntalon puitteiden tapahtuman järjestämiseen olevan mukavat ja kodikkaat.

–Ympäristö on perinteinen ja siellä tulee mukava maalaistalon olo, Niemelä-Kaski kommentoi.

Seurojen ohjelmassa tiedossa oli musiikkia, sanan kuulemista, virsien toivomista sekä kahvin juontia ja vapaata seurustelua. Niemelä-Kaski muistelee ensimmäisten seurojen järjestämisajankohdan olleen vuonna 1992.

–Ne on järjestetty siitä lähtien melkein joka vuosi. Kyläkirjassamme lukee, että yhtenä vuonna ei ole seuroja järjestetty. Perinteisesti kesäseurojen ajankohta on ollut heinäkuun viimeinen sunnuntain, niin kuin se on nytkin, Niemelä-Kaski toteaa.

TILAISUUTEEN saapuu joka vuosi yksi tai kaksi puhujaa. Tämän lisäksi kuullaan runoutta. Niemelä-Kaskilta kaikkien aikojen parasta Väinöntalon kesäseuroilla kuultua runoa tiedustellessa yksittäistä suosikkia ei nouse esille. Luotto ja odotukset tämän vuoden runoilijoihin ovat kuitenkin korkealla.

–Sitä on vaikea päättää. Ehkä se tulee tänään vastaan, kun Vieno-Maria Mäkelä kertoo kirjoittamiaan runoja, Niemelä-Kaski sanoo.

Väinöntalo eläväksi-hankkeen vetäjänä toimiva Jussi Försti kertoo, kuluneen kevään tapahtumien hidastaneen hankkeen etenemistä. Seuraavana suurempina tapahtumina luvassa on elokuun kahdeksantena päivänä Tarinat talteen-päivä, jolloin tarkoituksena on kerätä vanhemmilta paikallisilta muistoja alueen historiasta.

–Heillä on varmasti paljon sellaisia asioita muistoissaan, joista uudemmilla sukupolvilla ei ole edes minkäänlaista hahmotusta. On todella tärkeää, että tämänlaiset palat paikallishistoriaa saadaan talteen, Försti ilmoittaa.

Tarinat-talteen päivässä yli 75-vuotiaiden toivotaan saapuvan paikalle kertomaan muistojaan siitä millaista perinteinen maanviljely, karjanhoito sekä metsä- ja kotityöt olivat 1940- ja 1950-luvuilla Järviseudulla.

–Etsimme entisajan elämän kokemusasiantuntijoita kertomaan omia muistojaan. Muistelut kuvataan videolle ja niistä editoidaan video YouTubeen, Försti tiivistää.

Jaa juttu: