Jaakko Viinamäki pyysi mielipidekirjoitukseen Järviseudun Sanomissa 1.7.2020 minulta vastausta omaan kirjoitukseensa.
Energia-ala muuttuu nopeasti johtuen ilmastonmuutoksesta ja siitä seuraavista muutostarpeista. Rahavirrat siirtyvät fossiilisesta uusiutuvaan energiaan seuraavien vuosien aikana nopeutuvalla tahdilla, joten muutos pitää Suomessa nähdä vahvasti myös uusien liiketoimintojen lähteenä myös maaseudulle. Uusiutuvan energian paletti koostuu erityisesti vesi-, tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä bioenergiasta, jonka raaka-aine saadaan pääosin metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteista. Kansainvälisesti panostetaan erityisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön ja yhteiseen energiamarkkinaan, joka aukeaa myös muualle Eurooppaan. Rajat ylittävällä yhteistyöllä tavoitteenamme on saavuttaa hiilivapaa Pohjola jo lähitulevaisuudessa
Suomi on myös sitoutunut kansallisiin uusiutuvan energian tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti päästövähennystavoitteisiin. Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto on suuri mahdollisuus maaseudulle uusien työpaikkojen ja yritysten syntymiseen, jolla omalta osaltaan pidetään alueita asuttuna ja luodaan elinvoimaa.
Tuulivoimatuotannolle ihanteellisia alueita ei löydy joka paikasta, joten luonnollisesti se rajaa käytettäviä alueita. Olen itse ja myös Keskusta on sitä mieltä, että tuulivoimaa tulee rakentaa sellaisille alueille, joissa se ei häiritse ympäröivää luontoa eikä alueen asukkaita kohtuuttomasti. Keskustalainen näkemys on, että tuulivoimaa ei tule rakentaa liian lähelle asutusta. Riittävät suojaetäisyydet pitää turvata.
Suojaetäisyyksien ja tuulivoimalle asetettavien rakennus- ja ympäristömääräysten tulee perustua uusimpaan tieteelliseen tutkittuun tietoon. Viime aikoina onkin valmistunut uusia tutkimuksia tästä aiheesta.
Suomessa kunnilla on ns. kaavoitusmonopoli, joka pohjautuu kunnalliseen itsehallintoon. Rakentamista ohjaavat ja teollisuus- ja energialaitosten sijoitteluun ratkaisevasti vaikuttavat asema- ja yleiskaavat päättävät Suomessa jokaisen kunnan omat toimivaltaiset toimielimet. Viime kädessä kunnanvaltuusto, johon yleisillä ja salaisilla vaaleilla kerran neljässä vuodessa kunnan asukkaat valitsevat päättäjät. Jokainen kunta ja sen demokraattisesti valitut kuntalaisten edustajat ratkaisevat millaista toimintaa kuhunkin kuntaan halutaan kaavoittaa.
Jokaisen kunnan toimielinten päätöksistä voivat kuntalaiset ja esimerkiksi kiinteistönomistajat, joita kaavapäätös koskee, valittaa tai vaatia oikaisua kuntalain ja lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa mukaisesti. Muutoksenhakumahdollisuus kaavoista on välttämätön jo perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimusten takia.
Tuulivoiman osalta Lappajärven kunta joutuu itse harkitsemaan ja tekemään omat ratkaisunsa kunnallisen itsehallinnon ja kaavoitusmonopolin periaatteiden mukaisesti.
Antti Kurvinen, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, Kauhava
