Harjoituskoneen onnettomuuspaikalle asetettu viitoitus

Kortesjärvellä Fräntilän kylässä sijaitsevalle lento-onnettomuuden onnettomuuspaikalle on nyt mahdollista löytää opasteiden kautta. Vuonna 1961 tapahtuneessa onnettomuudessa harjoituskone Pyry-8 putosi Alanevan maastoon vaatien kaksi henkilöuhria.

KORTESJÄRVELLÄ Fräntilän kylään on valmistettu opastus vuonna 1961 heinäkuun kolmantena päivänä Alanevan alueella tapahtuneen lento-onnettomuuden paikalle. Viitoitus kohteelle alkaa Tuuliveikkojentien ja Perkiömäentien risteyksestä, josta matkaa onnettomuuspaikalle on noin kilometrin verran. Reitin viimeiset sata metriä on merkitty maastoon nauhoilla.

Kyseisessä lento-onnettomuudessa Satakunnan lennoston omistama Pyry-8-harjoituskone putosi miltei pystyasennossa suoperäiseen metsämaastoon nokka alaspäin ja pyörät ylöspäin. Tapahtumassa surmansa saivat koneen ohjaaja Asko Visa sekä mukana ollut mekaanikko Leo Kihlman.

Lentovarikon killan Aarno Saramäki kertoo, että kyseisessä koneessa oli ilmennyt häiriöitä viikko ennen onnettomuutta. Tapaukseen perehtynyt Saramäki oli aikoinaan onnettomuudessa menehtyneen Visan kurssikaveri.

–Kauhavalla ilmenneiden vikojen korjaus kesti muutaman päivän. Niiden valmistuttua Visa saapui toteuttamaan sovittua taitolentoharjoitusta Pyryllä. Kihlman ehdotti Visalle, että koneelle tulisi suorittaa koelento ja lupa tähän koelentoon saatiin, Saramäki muistelee.

LENNOLLE lähdettiin iltapäivän alkuvaiheilla. Tehtävän alkuvaiheessa moottorissa ilmeni uusi öljyvuoto, joka korjattiin. Vian korjauksen jälkeen kone puhdistettiin nopeasti ja vuorossa oli uusi kohtalokkaaksi koitunut koelento suuntana Kortesjärven länsipuoli.

–Alueella Visa ryhtyi lentämään taitolentoa tehden vaakakierteitä, silmukoita sekä lyhyitä syöksykierteitä. Juuri ennen onnettomuutta hän teki puolivaakakierteen vasemmalle ja heti perään oikealle. Koneen nopeus pääsi ratkaisevan suuresti pienentymään, joka johti syöksykierteeseen ja sitä kautta synkkään lopputulokseen, Saramäki kertoo.

Saramäki epäilee koko lento-onnettomuustilanteen johtuneen liikkeen outouden aiheuttamasta hämääntymisestä.

–Ulkopuolisen syöksykierteen tekeminen Pyryllä oli kielletty jo vuosia aikaisemmin, eikä sitä sen vuoksi ollut enää ohjaajakursseillakaan opetettu. Siksi onkin luultavaa, että se sai hänet myöhästymään vastatoimenpiteissään tai käyttämään ohjaimia väärin, Saramäki toteaa.

Koneen putoamisen jälkeen paikalle kiirehti Fräntilän kyläläisiä. Ensin paikalle saapuneet luulivat koneessa olleen vain yhden lentäjän, mutta pyrstöä nostettaessa paikalliset havaitsivat myös toisen koneessa olijan. Tämän jälkeen paikalta soitettiin hätäpuhelu, jonka opastamana paikalle ilmaantuivat Ilmasotakoulun tiedustelukone, ambulanssiauto sekä apumiehistöä.

Onnettomuuspaikalta on jälkeenpäin löytynyt miinaharavan avulla erilaisia lentokonemallin palasia, muutamia teräsosia, puuosia sekä koneen verhouksen kappaleita. Syvemmällä maaperässä on ollut myös pieniä moottorin kappaleita.

Jaa juttu: