Valkeisjärvi -niminen tila sijaitsee Lehtimäen Länsikylässä. Tilan omistaa Alajärven kaupunki. Tilaan kuuluu 16 hehtaaria vesipinta-alaa, joka käsittää koko Valkeisjärven, sekä 61 hehtaaria suomaata järven etelä- ja itäpuolella. Valkeisjärvi kuuluu Valkeiskankaan pohjavesialueeseen. Uuden luokitusmenetelmän mukaan se luokitellaan kakkosluokkaan eli vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Valkeisjärvi on pohjavesilampi, josta imeytyy vettä pohjavesialueeseen, johon ei tule eikä siitä lähde puroja. Suolla on paikoin vanhoja ojia sekä ympärysojat. Suo on kuitenkin luonnontilaisen kaltainen tai vähäisin toimenpitein luonnontilaiseksi muutettavissa. Valkeisneva on pääosin kahden tilan alueella. Tämä toinen tila on yksityisessä omistuksessa ja sillä on FSC-sertifiointi, jolla muun muassa suojellaan luonnontilaisia tai sen kaltaisia soita.
Kunta-Helmin tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille tai hallinnoimille maille soiden ennallistamiseen, lintuvesien ja kosteikkojen sekä perinneympäristöjen kunnostamiseen ja hoitoon, sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostamiseen. Yksittäisten kuntien lisäksi ympäristöministeriö kannustaa kuntia myös muodostamaan alueellisia konsortioita yhteisten hankkeiden suunnitteluun. Samoin kannustetaan useita teemoja läpileikkaaviin avustushakemuksiin, joissa kunnostustoimilla hyödynnetään laajoja ekologisia elinympäristökokonaisuuksia. Toimien läpileikkaavuus ja useamman kunnan yhteishakemus huomioidaan valintakriteereissä positiivisesti.
Vuonna 2020 Kunta-Helmiin varattu määräraha, yhteensä noin kolme miljoonaa euroa, on käytettävissä vuoden 2022 loppuun saakka. Etusijalla ovat toukokuun 2021 loppuun mennessä toteutettavat hankkeet, koska Kunta-Helmiä on tarkoitus rahoittaa myös tulevina vuosina tänä vuonna saadun kokemuksen perusteella. Ympäristöministeriön avustuksen osuus on 20–95 % hankkeen toteutuneista kustannuksista. Kunnan omarahoitusosuudeksi käyvät esimerkiksi vakituisen henkilöstön palkkakulut tai hoitotoimien yhteydessä saatavat puunmyyntitulot.
Suojeluun asettaminen on mahdollista korvauksetta tai valtion lunastamana alueena. Korvaussummat perustuvat maan tuottoon.
