PUKKILANTIEN varressa kohoaa jykevä valkea rakennuskokonaisuus. Rakennuksen päälaella komeilee selkeällä fontilla Evijärven Nuorisoseura teksti. Näkymä on tuttu monille Evijärvellä illanvietoissa kulkeneille useiden sukupolvien ajalta.
Kulunut kevät on hiljentänyt salin hetkeksi. Entisen Evijärven Nuorisoseura ry:n puheenjohtajan, Pentti Saaren kanssa saliin käveltäessä miljöö on rauhallinen. Nuorisoseurantalon vaiheita läpikäydessä Saarelle nousevat ensimmäisenä mieleen henkilökohtaiset palvelusvuodet Nuorisoseuran toiminnassa.
–Aloitin narikasta työhommat ripiltä päästyäni ja sitten menin järjestyksenvalvojan pestiin. Siellä olen ollut vieläkin, kun täällä tänä talvena tanssittiin, Saari kertoo.
PARHAIMPANA muistonaan Saari mainitsee Nuorisoseurantalon historiasta mäkikotkalegenda Matti Nykäsen keikan. Nuorisoseuran vauhdikkaimmalla aikakaudella väkeä artistien vierailuille saapui paikalle pitkienkin matkojen päästä.
–Väkeä oli niin, että ei meinannut tupaan mahtua. Keskiarvo kaikilla keikoilla liikkui yli tuhannessa osallistujassa. Kaukaisimmat vieraat olivat Kokkolasta, Seinäjoelta ja joskus oli porukkaa Jyväskylästäkin. Monet eivät tulleet edes sisälle, vaan jäivät ulos nauttimaan Nuorisoseuran tunnelmasta, Saari sanoo.
–Eräs jyväskyläläinenkin kerran jututtaessani kertoi käyneensä 5 vuotta talolla, vaikka sisälle ei ollut mennyt kertaakaan, Saari lisää.
Hienon ja muistorikkaan paikan Evijärven nuorisoseurasta tekee Saaren mukaan se, että paikalle on aina hankittu tapahtumiin eturivin artisteja.
–Menestyksen salaisuus oli, että tohdittiin riskeerata. Yksi esimerkki oli Dingo, jolla ei ollut vielä nimeä kun tuli Evijärvelle esiintymään. Täällä oli silloin väkeä todella paljon, Saari kommentoi.
TALKOOKULTTUURI on kokenut Suomessa suuren muutoksen kuluneina vuosikymmeninä. Paikalliseen talkoohenkeen Saari toivoisi elpymistä, jotta rakennus säilyisi kunnossa ja tarjoisi tarinoita kerrottavaksi tulevaisuudessakin. Nykyaikana moni asia ei ilman talkoita pyöri.
–Aloitusaikoinani oli luonnollista, että kun tuli tietty ikä täyteen, niin tänne hakeuduttiin töihin. Sitten se muuttui yhtäkkiä. Yksi vauhdittaja oli järjestyksenvalvontakorttiuudistus, joka oli kova isku kalleudellaan. Moni 10–15 vuotta Nuorisoseuralla työskennellyt ei enää viitsinyt tämän jälkeen hankkia korttia, vaikka tiesivät asioista yhtä paljon kuin kurssin käyneet, Saari toteaa.
Pitkäaikainen entinen puheenjohtaja toivoo, että maaseudulla opittaisiin jälleen tekemään oman alueen arvoa edesauttavaa työtä hyväntahtoisuuden nimissä.
–Monesti valmista pitäisi saada ja arvostelemaan ollaan valmiita, mutta itse ei olla valmiita laittamaan tikkuakaan ristiin. Nuorisoseuratoiminta perustuu talkoilla tehtävään työhön ja tämän vuoksi talkoolaisten työpanoksella on ollut ja tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden määrittämisessä, Saari tiivistää.
Evijärven Nuorisoseura ry on perustettu vuonna 1896. Nykyinen nuorisoseurantalo on rakennettu vuosien 1967 ja 1978 välisenä aikana. Rakennus on kooltaan Suomen suurimpia nuorisoseuran taloja pinta-alan ollessa lähes 2 000 neliötä ja henkilökapasiteetin liikkuessa noin 2 300 henkilössä.
