KALASTUKSEN suosio on lisääntynyt alkuvuoden aikana hurjasti. Kalastushan on luonnonläheinen, helppo harrastus, jonka bonuksena voi saada kalaa savustuspönttöön tai säilöttäväksi, ja sitä voi suorittaa aina mato-ongesta katiskaan ja perhokalastuksesta tuulastukseen. Maaliskuussa kalastonhoitomaksuja myytiin puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kaiken kaikkiaan niitä on suoritettu tammi-toukokuulla 30 prosenttia enemmän vuoteen 2019 verrattuna.
–Ihmisiä on kehotettu hakeutumaan luontoon, ja vesillä on perinteisesti ollut tilaa, kertoi Marko Paloniemi Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:stä.
Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että myös lomien alkaessa kalavesillä liikutaan vilkkaasti. Juhannusviikolta alkaen kalastuksen valvonta tehostuu useilla vesialueilla. Metsähallitus muistuttaa, että kalastonhoitomaksu ja henkilöllisyys tulee pystyä todistamaan valvojalle kalastaessa. Todisteeksi käy maksukuitti sähköisenä tai paperisena, tai vuosimaksun suorittaneille postitettavassa Suomu-lehdessä oleva kalastuskortti. Maksun voi esittää myös kesäkuun alussa julkaistusta Eräluvat-mobiilisovelluksesta.
Lupajärjestelmä on vaikeaselkoinen satunnaiskalastajalle, Paloniemi toteaa. –Osa tuntee lain ja pykälät, osa luulee tuntevansa. Esimerkiksi mökkiläinen, joka haluaa lomallaan kalastaa, ei välttämättä tiedä, millaisia lupia tarvitsee.
KALASTUSLUPIEN tarve riippuu kalastajan iästä ja kalastustavasta. Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaaminen ovat jokamiehenoikeuksia, joihin ei pääsääntöisesti tarvita lupia. Poikkeuksena ovat niin sanotut erityiskalastuskohteet, kuten kirjolohilammikot, joissa tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa myös onkimiseen ja pilkkimiseen. Nämä kohteet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämästä karttapalvelusta osoitteessa www.kalastusrajoitus.fi.
Kalastajan tulee kuitenkin lunastaa valtion kalastonhoitomaksu, mikäli hän harjoittaa jotain muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä ja silakan litkaamista ja on iältään 18–64-vuotias. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa viehekalastamaan yhdellä vavalla lähes koko maassa. Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet saavat viehekalastaa yhdellä vavalla ilman lupia. Poikkeuksena ovat jälleen erityiskalastuskohteet ja lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virta-alueet, jotka löytyvät kalastusrajoitus.fi -sivustolta. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa esimerkiksi Metsähallituksen eraluvat.fi -verkkosivuilta tai R-kioskeista, joko koko vuodeksi sekä viikon tai vuorokauden ajanjaksoille.
Verkkokalastus tai muu pyydyskalastus, ravustus tai uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla edellyttää lisäksi aina myös paikallisen kalastusoikeuden haltijan luvan kalastajan iästä riippumatta. Kalastusoikeuden haltijana toimiva taho on useimmiten osakaskunta tai joskus myös esimerkiksi joku yhdistys, jolle kalastusoikeus on vesialueen omistajan toimesta vuokrattu.
IHAN missä tahansa ei saa kalastaa. –Kalastus on kielletty kalastuslakiin perustuen patojen alla 100 metrin matkalta. Lisäksi kalojen nousua varten rakennetuissa kalateissä on kalastus kielletty 200 metrin matkalla myös kalatien ylä- ja alapuolella. Kalastusta voidaan rajoittaa myös muista syistä kalatalousviranomaisen eli ELY-keskuksen toimesta. Mahdolliset rajoitukset löytyvät sieltä kalastusrajoitus.fi -palvelusta.
Vaikka jokamiehenoikeudet sisältävät mahdollisuuden kalastaa, kalastusta harjoitettaessa ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle taikka rannan omistajalle, Paloniemi toteaa.
MYÖSKÄÄN mitä tahansa saalista ei saa vesistä nostaa. Useille kalalajeille on asetettu kalastusasetuksen määrittelemät pyyntimitat, joita pienemmät kalat on välittömästi palautettava takaisin vesistöön elävänä tai kuolleena. Järviseudun alueella esiintyvistä lajeista pyyntimitat on asetettu kuhalle (42 cm), harjukselle (35 cm) ja taimenelle, jolta rasvaevä on leikattu istutuksen yhteydessä pois (50 cm). Rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu.
–Rasvaeväleikkauksella pyritään mahdollistamaan istutetun kalan erottaminen luonnossa syntyneestä kalasta. Rasvaevä on pieni evä taimenen selkäpuolella selkäevän ja pyrstön välissä, kertoo Paloniemi.
Kalastuslailla ja -asetuksella on säädetty myös tiettyjen kalalajien tai -kantojen rauhoitusajoista. Yleiset pyyntimitat ja rauhoitusajat on esitetty alueellisesti ja lajikohtaisesti kalat.fi-portaalissa ja poikkeukset yleisistä pyyntimitoista ja rauhoitusajoista löytyvät Kalastusrajoituspalvelun varsinaisesta karttapalvelusta, Haku-näytöltä.
KALASTUKSENVALVOJINA voivat toimia henkilöt, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet ELY-keskuksen järjestämän kalastuksenvalvojan kokeen ja ovat saaneet kalastusoikeuden haltijalta valtuutuksen toimia valvojana tietyllä alueella. Myös esimerkiksi poliisi tai Metsähallituksen erätarkastajat voivat suorittaa kalastuksenvalvontaa. Kalastuksenvalvojilla on oikeus tarkastaa kalastajien luvat sekä käytettyjen pyydysten ja otetun saaliin lainmukaisuus.
Luvatta kalastamisesta voi seurata pyydysten takavarikointi ja sakkorangaistus. –Esimerkiksi kalastus ilman valtion kalastonhoitomaksua tuottaa kalastajalle 100 euron rikesakon, joten halvemmalla pääsee, kun hoitaa lupa-asiat asianmukaisesti kuntoon ennen kalastusta.
LAPPAJÄRVESSÄ on useampia osakaskuntia (Lappajärven, Kärnän, Kurejoen ja Vimpelin osakaskunnat), jotka myyvät kalastuslupia omistamilleen vesialueille. Lisäksi Lappajärven selkävesillä on valtion omistama yleisvesialue, johon lupia myy metsähallitus. Näiden eri tahojen hallinnoimat alueet ovat nähtävissä http://www.jarviseudunkalatalousalue.fi. Evijärveen kalastuslupia myy Evijärven kalastusseura, Alajärveen puolestaan Alajärven osakaskunta.
PALONIEMI harrastaa itse kalastusta monipuolisesti eri menetelmillä, mutta erityisesti ahvenen ja kuhan jigikalastus on lähellä sydäntä.
–Heinäkuun perinteistä Jäämeren kalastusmatkaa odotan myös innolla. Antoisimpia elämyksiä kuitenkin ovat omien poikien kanssa tehdyt kalareissut ja heidän innostamisensa lajin pariin.
”Täällä on lainkuuliaista porukkaa”
JÄRVISEUDUN kalatalousalueen ja Vimpelin osakaskunnan hallitusten jäsenenä oleva ja Järviseudun Kalastajat ry:ssä vaikuttava Erkki Takala on yksi Lappajärven alueen kalastuksenvalvojista. Valvonta on satunnaisluontoista.
–Järvellä kun liikun, vilkaisen kyllä, onko pyydykset merkitty. Täällä on lainkuuliaista porukkaa, luvat ovat kunnossa. Merkinnöissä on joskus sanomista.
Vuosien aikana Takala on kohdannut vain yhden räikeämmän tapauksen.
–Verkkoja ei oltu merkitty, joten ne piti ottaa pois. Yleensä on selvitty huomautuksilla. Pikemminkin valvonta on neuvontaa ja ohjausta. Ketään ei väkisin haluta käräyttää, ellei kyseessä ole selkeä lain ja asetusten rikkominen.
Kalastajille Takala esittää pyynnön, että merkitsisivät pyydykset kalastuslain edellyttämällä tavalla.
–Verkkoihin lippukohot ja katiskoihin paremmat merkit kuin mehukattipullot sellaisilla paikoilla, jossa veneillään.
ALKUKESÄN lämpimänä aikana kala ei paljon liiku, ja sitä on noussut huonosti. Kun olosuhde muuttuu, kannattaa pyyntiin panostaa.
–Syksy on parasta kalastusaikaa.
Takala kalastaa itse paljon talvisin verkoilla. –Nyt on ollut taukoa, kun on näin kuumaa, kalat eivät säily pitkään hyvinä verkoissa.
Verkoilla nousee kuhaa ja siikaa, välillä ahvenia, haukea ja lahnaa.
–Kyllä kalastus on mukavaa hommaa! Olen huomannut, ettei nuorta väkeä enää paljon näy kalastamassa, alkaa olla ikäukkojen hommaa. Tapahtumiin, kun niitä järjestetään, tulee kyllä kaiken ikäisiä.
