Hirvieläinkolarien riski kasvaa selvästi toukokuusta lähtien. Pahimman vaaran tielläliikkujille aiheuttavat hirviemojen karkottamat ylivuotiset vasat, jotka ovat tottumattomia liikkumaan yksin. Hirvien lisäksi tai sijaan monilla alueilla suurempana riskinä ovat kuitenkin peurat tai kauriit, joiden kannat ovat vuosien mittaan kasvaneet.
–Peura- tai kaurisonnettomuudet eivät useimmiten johda henkilövahinkoihin autoilijoiden kohdalla, mutta moottoripyöräilijöille tai mopoilijoille niillä on helposti todella ikävät seuraukset. Omaisuusvahinkoja syntyy toki myös autoilijoille, ja riistan kanssa ajettujen peltikolarien kustannukset nousevat vuosittain kymmeniin miljooniin euroihin. Kaikkien kuljettajien, mutta varsinkin kaksipyöräisillä kulkevien, on nyt syytä huomioida, että peuroja tai kauriita voi tietyillä alueilla tulla äkkiä eteen lähes missä tahansa”, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.
1.6.2020 voimaantulevan uuden tieliikennelain myötä tienvarsille ilmestyy hirvivaroitusmerkin lisäksi myös uusi kauriseläimistä varoittava liikennemerkki. Varsinais-Suomessa merkkiä käytettiin jo vuoden 2019 ajan kokeiluluvalla, mutta uuden lain myötä sen käyttö laajenee myös muualle maahan.
–Varsinais-Suomessa peuroja ja kauriita on todella paljon, omalla työmatkallanikin voi usein havaita kymmeniä yksilöitä. Olemmekin ELY-keskuksen kanssa pystyttäneet suuren tienvarsikyltin, jossa todetaan, että peuroja on ihan joka paikassa – aja varovasti. Yleisellä tasolla tärkeää olisi, ettei hirvieläinten ruokintapaikkoja laitettaisi näköetäisyydelle tieverkosta, Heiskanen toivoo.
Pidä nopeus kurissa, keskity ajamiseen ja muista turvaväli
Riski törmätä hirvieläimeen on suuri etenkin niillä alueilla, joilla riista-aidat alkavat ja päättyvät. Ajallisesti hirvieläinonnettomuudet sijoittuvat usein lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun, eli pimeää ja hämärää on valtaosassa kolareista.
–Kuljettaja ei itse voi vaikuttaa siihen, pyrähtääkö hirvieläin tielle matkan aikana. Siksi omalla toiminnalla on huolehdittava siitä, että tilanteen tullessa eteen olisi suurin mahdollinen valmius toimia turvallisesti. Tähän kuuluvat riittävän alhainen ajonopeus, varoitusten huomiointi, ajamiseen keskittyminen sekä tehokas valojen käyttö ja havainnointi, luettelee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen.
Liikenneturvan kyselyn* mukaan suurin osa autoilijoista ottaakin hirvivaroitusmerkkialueen huomioon ajamisessaan. Lähes jokainen (95 %) vastaaja ilmoitti tarkkailevansa ympäristöä tavallista tarkemmin hirvivaroitusmerkkialueella vähintään joskus, ainakin riskiaikoina. Kahdeksan kymmenestä (81 %) puolestaan kertoi jättävänsä enemmän turvaväliä edellä ajavaan sekä alentavansa ajonopeutta hirvivaroitusmerkkialueella vähintään joskus, ainakin riskiaikoina.
–Hirvieläinonnettomuudet aiheuttavat paljon harmia liikenteessä. Kantojen harventaminen vähentää todennäköisyyttä sille, että vaikkapa peura osuu eteen. Mutta ollaan sitten varoitusmerkkialueella tai ei, on yksittäisen autoilijan tai motoristin näkökulmasta tärkein asia kuitenkin nopeusrajoituksien mukaan ajaminen ja tarvittaessa nopeuden alentaminen. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vahinkoja mahdollisen törmäyksen sattuessa, Karvonen sanoo.
Toimi näin, jos joudut riistaonnettomuuteen:
- Varoita muuta liikennettä.
- Huolehdi loukkaantuneista.
- Soita hätänumeroon 112.
- Anna riittävä paikkakuvaus.
- Merkitse onnettomuuspaikka.
Lue tarkempia ohjeita Suomen Riistakeskuksen verkkosivuilta.
