Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Uusia diagnooseja tulee vuosittain noin 25 000. Niistä yli 65-vuotiaiden osuus on lähes puolet. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan noin 100 000 diagnosoimatonta tyypin 2 diabeetikkoa. Yleisimmät diabeteksen muodot ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes, joista tyyppiä 2 sairastaa noin 85 prosenttia diabeetikoista.
Diabetes on sairaus, jossa verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut johtuen haiman puutteellisesta insuliinintuotannosta. Tyypillisiä korkean verensokerin oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys.
Ikääntyneillä oireet voivat kuitenkin olla epätyypillisiä ja esimerkiksi janon tunne voi puuttua kokonaan. Ikäihmisen oireet voivat näkyä esimerkiksi ruokahaluttomuutena, häiriintyneenä uni-valve-rytminä tai jopa kaatumisina ja murtumina. Nämä oireet sekoittuvat helposti muiden sairauksien oireisiin tai hoitojen sivuvaikutuksiin.
Ikääntyneillä potilailla diabetes havaitaankin usein vasta, kun he ovat joutuneet sairaalaan hoidettavaksi esimerkiksi sydäninfarktin tai aivohalvauksen vuoksi.
Diabetes lisää myös ikäihmisen riskiä sairastua vanhuusiän muistisairauksiin, ja se näyttää olevan Alzheimerin taudin itsenäinen riskitekijä. Diabeteksen diagnosointi on tärkeää, koska esimerkiksi glukoositasapainoa korjaamalla saatetaan kognitiivisia toimintoja parantaa. Hoidon avulla pystytään ehkäisemään ja hidastamaan myös sydän- ja verisuonisairauksia sekä muun muassa silmänpohjien ja munuaisten sairauksia.
Tyypin 2 diabeteksessa hoidon perustana on aina elintapahoito, johon sisältyy terveellinen ruokavalio ja liikunta. Hoitoa täydennetään tarvittaessa lääkityksellä ja insuliinilla. Diabetesta sairastava ikääntynyt tarvitsee usein tukea toimintakykynsä ylläpitämiseen ja ravitsemukseen. Säännöllinen ateriarytmi, kasvikset ja kuitu, pehmeät rasvat ja suolan vähentäminen tukevat terveyttä ja pienentävät myös muistisairauksien riskiä.
Diabetesdiagnoosin saanut ikäihminen voi saada muun muassa eläkettä saavan hoitotukea ja omaishoidon tukea. Hyvällä hoidolla ehkäistään myös lisäsairauksien puhkeamista. Sairautta epäiltäessä on suositeltavaa hakeutua tutkimuksiin.
