Perhehoidolle olisi kysyntää ikäihmisten palveluissa

Taiteilija Antti Hankaniemen maalaama ja perusturvalle lahjoittama teos saa paikan vastaanotolta, missä mahdollisimman moni pääsee näkemään sen, suunnittelivat Marita Ylilahti ja Birgitta Luoma-aho.
Julkaistu:
Aihe:

Ikäihmisten ympärivuorokautisen tuetun asumispalvelun paikkojen määrä Järviseudulla on lähes korkeimpia maassa väkilukuun suhteutettuna. –Asiakkaiden kannalta se on tietysti hyvä. STM ja maakunta linjaavat, että 94 prosenttia ikäihmisistä pitäisi asua kotona. Meillä osuus on nyt 89 prosenttia. Olimme jo päässeet yli 90 prosentin, mutta Lappajärven liittyessä perusturvaan suhdeluku laski, koska siellä ikäihmisten määrä on suhteessa isompi kuin Alajärvellä ja Vimpelissä, mikä lisää asumispalvelun tarvetta, kertoi Ylilahti. –Palveluita on kehitetty tarpeen mukaan hyödyttämään asiakkaita ja mahdollistamaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään.

Yli 70-vuotiaiden määrä on Alajärvellä noin 2 200, Lappajärvellä noin 980 ja Vimpelissä noin 700.

Perhehoito on teema, johon Ylilahti haluaisi panostaa enemmän. Tällä hetkellä alueella toimii yksi yrittäjä, joka tarjoaa kotonaan ikääntyneille omaishoidettaville hoivaa näiden hoitajien lakisääteisten vapaapäivien aikana. –Nimenomaan tällaiseen lyhytaikaiseen hoitoon haluttaisiin lisää palveluntuottajia. Asiakkaat ovat olleet palveluun erittäin tyytyväisiä.

–Vaikka peruspalvelujen tarjonta on alueellamme hyvin kattavaa, palveluprosesseja tarkastellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja niitä pyritään parantamaan saatujen palautteiden perusteella, lisäsi vs. hoidon ja hoivan palvelujohtaja Birgitta Luoma-aho.

Järvi-Pohjanmaan perusturva on lähdössä maakunnallisen soten kelkkaan, kunhan se saadaan käyntiin, arviolta 2022–2023. Silloin on tarkoitus ottaa käyttöön uudenlaisia digitaalisia palveluita.

AKUUTTIIN palveluntarpeeseen pystytään asiakasohjausyksikkö Alviinassa tarttumaan heti, ja ei-kiireettömät palvelutarpeet arvioidaan parin viikon sisään. –Kotihoito voi lähteä liikkeelle jo seuraavana päivänä: asiakasta käydään katsomassa kotona. Dementia tai huono fyysinen kunto ovat edellytyksiä hakea tehostettuun palveluasumiseen. Kotihoito voi auttaa kotona tehostetusti, jos asiakkaan vointi sen sallii, kunnes paikka vapautuu. Jos asiakas ei pärjää kotona, Intervalliosasto tarjoaa paikan odotusajaksi.

Ympärivuorokautiseen asumiseen pääsemiseksi tiettyjen kriteerien on täytyttävä. –Tällöin esimerkiksi 60–80 tuntia kotiapua kuukaudessa ei riitä, tai omaishoitaja ei enää jaksa. Tilanne arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Odotusajat asumisyksiköihin ovat alle kolmen kuukauden, usein niin pitkään odottavalle on jo aiemmin tarjottu toista paikkaa, mutta sitä ei ole otettu vastaan. Useimmiten asiakkaalla ei ole niin väliä, missä asumisyksikkö sijaitsee, mutta omaiset vaikuttavat päätökseen, Ylilahti totesi.

Ympärivuorokautisen tuetun asumisen paikkoja perusturvalla on käytössä tällä hetkellä 246. Lisäksi ryhmäasumisessa, jossa ei ole paikalla yöhoitajaa, on 44 asukasta. Ryhmäasuminen on oman kodin ja ympärivuorokautisen tuetun asumisen välimuoto, jossa asuinyhteisö tarjoaa seuraa ja turvaa ja turvapuhelinjärjestelmä palvelee yöllisten tilanteiden varalta.

YKSITYISIÄ tukipalveluntuottajia ilmoittautuu perusturvalle aika ajoin. Tukipalveluita, kuten asiointiapua ja siivousta, tarjoaa alueella moni yritys, kotihoitoa vain yksi. –Kotihoidon työntekijät kertovat asiakkaille yksityisten tarjoamista palveluista arvioituaan heidän tilanteensa. Monelle ikäihmiselle omaiset ovat apuna, mutta kaikilla heitä ei asu lähistöllä. Tarvittaessa kauempana asuvien omaisten kanssa keskustellaan vaihtoehdoista. Asiakas kuitenkin päättää itse palvelun ostamisesta.  Yrittäjien palveluille on ollut kovasti kysyntää.

–Yksityisen palveluntuottajan palvelu tulee usein asiakkaalle edullisemmaksi kuin julkisen, koska yksityisestä saa verovähennyksiä, Luoma-aho jatkoi.

Huoli-ilmoituksia tulee Järviseudulla harvakseltaan

MITÄ tehdä, jos tapaa kylällä kulkemasta ikäihmisen, joka ei ehkä ole ajankohdasta, vaatetuksesta tai muusta olemuksesta päätellen ihan normaaleilla asioillaan?

–Jos ei kyseistä ihmistä tunne, hänet on hyvä tuoda akuuttiosastolle, missä selvitetään, kuka hän on ja mistä lähtenyt liikkeelle, sanoi Marita Ylilahti. –Jos henkilö on kaatunut tai jotenkin satuttanut itseään, on soitettava ambulanssi, jonka henkilökunta arvioi henkilön voinnin. Harhailu on vaarallista, ja voi johtua paitsi muistiongelmasta, myös esimerkiksi virtsatieinfektiosta, joka aiheuttaa sekavuutta vanhemmilla ihmisillä.

Asiakasohjausyksikkö Alviina selvittää kotona asuvan ikäihmisen tilanteen, mitä on meneillään ja miettii ratkaisuja, joilla tällaisten toistuminen estetään.

–Sukulainen tai naapuri, joka on huolissaan ikäihmisestä, voi ottaa yhteyttä perusturvaan esimerkiksi nettisivun kautta täytettävällä huoli-ilmoituksella tai vaikka puhelulla Alviinaan.

Varsinaisia huoli-ilmoituksia tulee harvakseltaan, vain muutama vuodessa. Tänä vuonna niitä on tullut vain yksi.

–Tilanteita on pystytty kartoittamaan ennalta melko hyvin. Iso osa ikäihmisistä on palvelujen, kuten kotihoidon, asumisyksiköiden, päivätoiminnan ja niin edelleen, piirissä. Omaiset ja lähipiiri ovat hyvin valveutuneita, ja ottavat yhteyttä tarvittaessa, kertoi Birgitta Luoma-aho. –Myös maaseudun elämäntapa vaikuttaa, naapurit ja kyläläiset tunnetaan, ja heistä kannetaan huolta, Ylilahti lisäsi.

Mainos

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti