Evijärven kunnostushanke aloitti toimintansa vuonna 2016. Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, joka koostuu kunnan luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista, osakaskuntien edustajista (Kirkonkylä, Jokikylä, Särkikylä, Inankylä ja Lahdenkylä ), ely-keskuksen, Pohjanmaan Vesi ja ympäristö r.y:n sekä Ähtävänjokirahaston asiantuntijajäsenistä, Aisaparista sekä Kalastusalueesta. Lisäksi kesäajoiksi on palkattu projektityöntekijä hankkeen varoin. Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut runsaat 20 henkilöä, kokouksia on pidetty vuodesta 2016 lähtien 24. Kokousten ajallinen kesto on ollut keskimäärin kolmisen tuntia. Asioista on siis pelkästään kokoustettu reilut 70 tuntia.
Kokoukset ovat olleet erittäin hyvähenkisiä ja kaikki päätökset yksimielisiä mukaan lukien säännöstelyrajojen maltillinen nostaminen kymmenellä senttimetrillä.
Ohjausryhmässä alusta alkaen mukana olleena totean lyhyesti, että ei tässä ole pelkästään kokousteltu. Paljon näkyvää on käytännön toimenpiteiden kautta saatu suoritetuksi. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä ja tutkimuksista ovat kaikkien saatavilla esimerkiksi Evijärven kunnasta. Materiaalia on runsaasti.
Edellä kerrotun perusteella tuntuu kohtuuttomalta, käsittämättömältä ja väärältä, että kunnanvaltuuston kokous 17. helmikuuta päätti yhdentoista keskustapuolueen ja yhden kd:n edustajan 20 minuuttia kestäneen ”neuvottelutauon” jälkeen olla nostamatta järven pintaa äänin 12–5. Eivät mahtaneet kokoomus ja demarit mitään kepulaisten kunnanvaltuutettujen ryhmäkurin hurmoksessa tekemälle päätökselle.
Miten tästä eteenpäin? Ely-keskuksen ja Avin päätöksenteon pohjana Evijärven pinnan osalta olennaisena osana on kuntalaisten tahto. Sitä tahtoahan oikeusvaltiossa kuvaavat demokraattisesti valitun kunnanvaltuuston päätökset.
Mutta onko tahtotila kuntalaisten keskuudessa sellainen, jonka paikallisen kepun valtuustoryhmä on määritellyt?
Saamani kuntalaispalautteen perusteella on täysin selvää, että kepun toimesta tehty päätös on kertakaikkisen surkea. Päätös ei vastaa kuntalaisten tahtotilaa saatikka sitten mökeillään viihtyvien ulkopaikkakuntalaisten käsitystä asioiden järkevästä hoidosta.
Kaikki mökkeilijät, niin evijärveläiset kuin muualla kirjoilla olevat, ovat tärkeä osa evijärveläistä kuntataloutta. Katso Helsingin Sanomien asiaa valaiseva ansiokas juttu viime lauantailta. Juttu kokonaisuudessaan on nähtävissä Jouko Peltolan tuomana Facebookissa kohdassa evijärveläiset.
Kuten Hesari kirjoittaa, faktaan perustuen, tuovat ulkopaikkakuntalaiset mökinomistajat ja -haltijat muutaman kuukauden mökkeilysesongin aikana pienten kuntien yrittäjille euromäärän, jonka turvin yritystä voidaan pyörittää myös hiljaisempina sydäntalven aikoina.
Käsitykseni mukaan kunnan on luotava edellytyksiä mm. ihmisten viihtyvyydelle, yritystoiminnalle, infrastruktuurille ja muulle.
Siis miten tästä eteenpäin? Kunnan ylimpänä päättäjänä kunnanvaltuusto on oikeutettu tekemään muutoksia aikaisempiin päätöksiinsä.
Markus Kattilakoski, kunnanvaltuutettu (kok.), kh:n jäsen
