EVIJÄRVELLÄ kiehui valtuuston helmikuisen säännöstelypäätöksen jälkeen. Valtuuston enemmistö päätti, ettei järven säännöstelylupaan haeta muutosta.
Kyseinen enemmistö halusi pitää maanviljelijöiden puolta. Monet muut päätös kuitenkin suututti — ja suututti se ainakin yhden maanviljelijänkin. Hän on Särkikylässä asuva Seppo Kivijärvi.
Kivijärvi pitää valtuuston päätöstä erittäin huonona ja kertoo olevansa ehdottomasti pinnan noston kannalla.
–Mua harmittaa viljelijöiden puolesta, koska heidät tehdään tässä väkisellään syypääksi siihen, että järven pintaa ei nosteta. Kuitenkin puhutaan aivan muutamista viljelijöistä, jotka ihan oikeasti kärsisivät siitä. Siksi olen halunnut tuoda viljelijänäkemystä keskusteluun, sillä asia ei ole ihan niin mustavalkoinen, hän sanoo.
Hän on viljellyt maata yli 50 vuotta. Hänellä on nykyisin 11 hehtaaria nurmipeltoa vettyvillä alueilla Isonevan aukealla. Ne eivät sijaitse aivan rannassa, mutta järven pinnankorkeus heijastuu suoraan niihin laskuojia pitkin.
–Huvila-asukkaat ovat mielestäni tärkeämpiä kuin ne muutama viljelijä, jotka todella kärsisivät liian korkeasta vedenpinnasta. Esimerkiksi minä pystyisin viljelemään kosteudesta kärsiviä peltojani, vaikka pintaa nostettaisiin 30–40 senttiä. Toki joillakin on sellaisia peltoja, joissa 10 sentin nostokin vaikuttaa.
KIVIJÄRVEN mukaan vedenpinnan nousu ei aiheuttaisi merkittäviä tappioita rantapelloille, joilla viljellään pääasiassa nurmea. Niin tekee myös hän itse.
–Nurmi tykkää kosteudesta — mitä enemmän se saa vettä, sitä paremmin se kasvaa, hän sanoo. –Kylmä totuus on, että viljan viljely ei kannata tällä alueella. Jos sellaisilla pelloilla, jotka kärsivät kosteudesta, yritetään viljellä esimerkiksi ohraa tai kauraa, ei siinä ole mitään järkeä. Kaikki perustuu täysin tukeen.
Vuonna 2015 valtio teki suojavyöhykelohkosopimuksia, joilla tuki on kaksinkertainen tavalliseen verrattuna.
–Sinne ei saa kylvää apulantaa eikä saa ruiskuttaa, mutta sato pitää korjata. Nämä suoraan järveen rajoittuvat pellothan olisi aivan luonnollisia suojavyöhykenurmipeltoja, ja kaikkien olisi pitänyt perustaa niitä sinne. Se on järven etu, koska silloin järveen ei valu mitään ylimääräistä, ja se on myös viljelijän etu rahallisesti, koska hänen ei tarvitse panostaa mitään, vaan tuen kautta saa omansa sieltä pois.
HÄN sanoo, että valtuuston päätös antaa nyt täysin väärän signaalin ely-keskukselle.
–Elyssä on odotettu positiivista päätöstä, jonka avulla asiassa päästään eteenpäin.
Sen lisäksi se oli hänen mielestään huono asia myös järven ja kaikkien evijärveläisten kannalta.
–Huvilanomistajien kautta keskustelu leviää hyvinkin leveälle, eikä se ole hyvää mainosta kunnalle, että omasta järvestä ei pidetä huolta. Evijärvellä on hyvin vähän luonnonrikkauksia — järvi on melkeinpä ainut sellainen, ja siitä pitäisi pitää huolta. Meillä on kohta siinä kosteikko, jos pinta laskee ja laskee koko ajan. Se ruohottuu ja menee pilalle.
–Ja on se huono juttu keskustapuolueellekin, hän lisää. –Tämä antaa huonon kuvan heistäkin. Olen keskustapuolueen jäsen, ja olen ollut sen johtotehtävissäkin paikallistasolla, mutta olen todella pettynyt tähän lopputulokseen ja tapaan, jolla päätös tehtiin.
KIVIJÄRVI kysyy, mitä vikaa on ”vanhassa systeemissä”, jossa järven pintaa laskettiin keväällä ennen kylvöjä ja syksyllä ennen sadonkorjuuta.
–Pinta voi muuhun aikaan olla ihan muussa korkeudessa, hän sanoo. –Minä ja muutama muu viljelijä olemme myös valmiita tilapäisesti vaihtamaan kuivia lohkoja sellaisten viljelijöiden kanssa, jotka kokevat kärsivänsä kohtuutonta haittaa.
Hän haluaa nostaa esiin myös valtuuston jääviyskysymyksen.
–Voidaan kysyä, eikö sellainen valtuutettu ole vähintäänkin moraalisesti jäävi päättämään asiassa, jossa hän hyötyy taloudellisesti tai saa merkittävää viljelyllistä etua? Vai päättäisivätkö asiassa silloin ”väärät” henkilöt?
