Pääpuhujana oli Euroopan komission ilmastoasioiden pääosaston johtava hallintovirkamies Ismo Ulvila, joka esitteli Green Dealia, komission ehdotelmaa uudeksi EU:n vihreän kehityksen ohjelmaksi. –Se sisältää asioita, jotka edes osittain toteutuessaan tulevat fundamentalistisesti muuttamaan yhteiskuntaamme 30 vuoden aikana.
–Sosiaalisia, taloudellisia ja kansainvälisiä toimintaympäristöjä sekä ensi vuoden kesällä valmistuvassa ilmastolakiehdotuksessa kaikkea lainsäädäntöä tarkastellaan uudelleen ilmaston kannalta. Teollisuusstrategia valmistuu jo tänä vuonna.
Ilmastokunnianhimoa halutaan EU:ssa edelleenkin nostaa niin, että EU olisi täysin ilmastoneutraali 2050. Tähän sisältyy energiaomavaraisuus, kiertotalous uusine innovaatioineen, myrkkyjen ja kemikaalien vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, kestävä ruoantuotanto ja liikkuminen, energiaverotus, mahdollinen hiilivero ulkopuolelta tulevalle tuotannolle, rakentaminen ja niin edelleen.
ETELÄ-POHJANMAAN liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta kertoi, että haasteena on sopeuttaa laajeneva tehtäväkenttä ja vähenevä rahoitus. Tulevalla rahoituskaudella on vain yksi rakennerahasto, josta rahoitetaan entisten teemojen lisäksi painotettuna ilmastonmuutokseen ja vähähiilisyyteen sekä digitalisaatioon ja muuttuviin osaamistarpeisiin liittyviä hankkeita.
PANEELIKESKUSTELUSSA Aisaparin toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää, Heli Seppelvirta, Ismo Ulvila, Katariina Arpala ja Kari Laasasenaho Seamkista suhtautuivat ilmastonmuutokseen mahdollisuutena maakunnalle ja sen yrityksille. Monilla yrityksillä ja klustereilla on osaamista, jota voidaan hyödyntää uusien innovaatioiden ja vientituotteiden kehittämisessä.
–On lähdettävä toteuttamaan uutta sopivilla työkaluilla eikä jäädä liikaa miettimään, Niemi-Huhdanpää kannusti.
Ulvila mainitsi esimerkkeinä yrityksille tarjoutuvista mahdollisuuksista asuinrakennusten lämmitysmuotojen vaihtamisen ja energiatehokkuuden parantamisen, tuulivoiman ja kiertotalouden. –Tekoäly ja 5G tulevat muuttamaan yritysten toimintaympäristöä.
Laasasenaho toivoi, että ruoan tuotannon ja turpeen osalta tulisi katsoa päätöstenteon edelle, ettei kärsittäisi jälkikäteen. Ulvila totesi hallituksen tukevan ympäristölle haitallisia asioita, kuten turpeentuotantoa isolla rahalla, mitä tullaan jatkossa arvioimaan uudelleen. Laasasenaho kertoi Seamkin suunnittelevan tutkimushanketta turvealueiden jälkikäytöstä hiiltä sitovalla tavalla.
Seppelvirta oli huolissaan alueen laskeneesta koulutustasosta, ja alueellisten tasa-arvovaateiden romuttumisesta. Erilaisiin osaamisympäristöihin, nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi saada rahaa.
Hän näki teknologiaratkaisut, koulutuksen ja konsultoinnin sekä energiatehokkaan tuotannon maakunnan osaamisalueen. –Esimerkiksi jätteiden kierrätyksessä, logistiikassa ja rakentamisessa meillä on etulyöntiasema, ja puurakentamista olisi tärkeää kehittää edelleen.
MAATALOUS on maakunnassa isossa roolissa, ja maatalouden päästöt ovat olleet puheenaiheena. –Me voisimme olla täällä edelläkävijöitä tässä asiassa, hyödyntää sitä, mitä meillä on ja tutkia sitä, että miten saataisiin vaikkapa lisättyä hiilen sidontaa maataloudessa, totesi Katariina Arpala. –EU:n raha on tässä tärkeä, ei maatalousyrittäjillä ole rahaa lähteä tällaiseen. Rahaa tulisi suunnata ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tutkimuksiin ja nuoriin, jolloin sen vaikuttavuus olisi paras.
TAPAHTUMASARJAN toisessa osassa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen puhui maanantaina Seinäjoella työstä ja osaamisesta. Kolmas tapahtuma, Digitalisaatio, järjestetään Kauhajoella 17. maaliskuuta. Siellä pääpuhujana on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Kuntamarkkinointia tulisi kohdistaa nuoriin
HAAVEET maallemuutosta ovat lisääntyneet ilmastotietoisten nuorten parissa. –He haluavat luonnon lähelle, oman porkkana- ja perunapellon, ja pyrkiä jonkin näköiseen omavaraisuuteen, totesi Katariina Arpala. –Voisimme hyötyä ilmastonmuutoksesta: saada nuoria tänne. Alueen houkuttelevuus on tärkein asia. Vaikka täällä olisi töitä, ei kukaan halua muuttaa alueelle, joka mielletään epämiellyttäväksi. Jos on kokenut paikan epämiellyttäväksi nuorena, eikä ole päässyt vaikuttamaan asioihin, ei se muualta katsottuna tunnu yhtään kivemmalta.
Tärkeää olisikin parantaa nuorten viihtyvyyttä siinä hetkessä, kun he vielä asuvat nuoruutensa paikkakunnilla. Siihen vaikuttavat esimerkiksi urheilumahdollisuudet, kulttuuri, elokuvat ja taidenäyttelyt. Liikunta-Aalto -hanke sai kiitosta Arpalan kaveripiiriltä. –Sellaisia hankkeita tulisi tehdä enemmänkin.
Kaupungeissa nuorilla on ympärillään samanhenkisiä ihmisiä. –Kun halutaan muuttaa maalle takaisin omien elämäntapojen muututtua ympäristöystävällisemmiksi, herää kysymys, voiko Etelä-Pohjanmaalla elää yhtä ekologisesti kuin Kalliossa. Biokaasu, kasvisruoka, kodin lämmitys ja ihmisten asenteet ovat kysymyksiä, joita tulee arjessa vastaan.
MEILLÄ on ihan yhtä varteenotettavia ajatuksia kuin vaikka keski-ikäisillä ja se, että päätöksenteossa kuunnellaan nuoria, ei tulisi olla ylpeyden aihe vaan itsestäänselvyys, Arpala totesi.
Hän on tyytyväinen siihen, miten nuorisovaltuusto on otettu mukaan päätöksentekoon Vimpelissä. –Vaikutusmahdollisuuksista tulisi tiedottaa aktiivisemmin, esimerkiksi kuntalaisaloitteista. Kuntien ja Aisaparin kaltaisten toimijoiden tulisi parantaa viestintäänsä nuoria kohtaan ja palkata siitä vastaamaan nuoria henkilöitä.
KATARIINA Arpala on 20-vuotias vimpeliläinen, joka viettää parhaillaan välivuotta ja toimii Aisaparin nuorisojaoston puheenjohtajana. Hän on ollut sekä Vimpelin että Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston jäsen.
–Voisin kuvitella asuvani täällä opiskeluiden jälkeen, täällä on mahtava luonto ympärillä, maaseudun rauha ja tietysti sukulaiset. Konservatiivinen asenne nuoriin ja ekologiseen elämään on suurin ongelma.
