KORTESJÄRVEN koululaiset viettivät viime viikon tiistaina yrittäjyys- ja työntekoaiheista teemapäivää.
Yksi osa sitä olivat pikkuyrittäjien messut, jotka järjestettiin osana neljäs–kuudesluokkalaisille tarjottavaa yrittäjämäisen toimintatavan valinnaiskurssia. Lapset ovat itse perustaneet omia pieniä yrityksiään, osa yksin ja toiset kahden tai kolmen ryhmissä. Messuilla he saivat kokeilla myydä tuotteitaan koulukavereilleen, vanhemmilleen ja isovanhemmilleen sekä myös muille lentosotakoululle sattuneille asiakkaille.
Kurssi oli toteutettu Nuori yrittäjyys ry:n tuella. Yhdistys laatii kouluille 7–29-vuotiaille tarkoitettuja materiaaleja, joiden tavoitteena on opettaa yrittäjyys- ja työelämätaitoja.
–Sen pohjalta tenavat ovat viimeiset puoli vuotta suunnitelleet omia yrityksiään. Olemme miettineet kaikenlaista yrityksen perustamiseen liittyvää, eli liikeideat, hissipuheet, mainonnan ja sloganit, ja tehneet logotkin, sanoi yrittäjyyskurssin opettaja Hanna Ikonen. –Ensi viikolla tehdään tilinpäätökset tästä tapahtumasta.
IKONEN kertoi, että aluksi lapsilla oli korkealentoisempiakin liikeideoita, mutta käytännön sanelemana kaikki heistä päätyivät lopulta perustamaan kahvilan. He olivat itse leiponeet messuja varten mokkapaloja ja muita herkkuja.
Esimerkiksi neljäsluokkalaiset Karoliina Kiianmies, Jenni Paalanen ja Enni Lindholm kuitenkin pyrkivät erottumaan massasta tekemällä ohessa myös kasvomaalauksia.
–Me halutaan saada paljon myytyä, ja että ihmiset antaisivat myös palautetta, he kertoivat.
Kolmikolla oli myynnissä omien leipomusten lisäksi myös kaupan fudge-paloja.
–Jenni yritti tehdä niitä itse, mutta ne eivät koostuneet hyvin, Kiianmies paljasti.
Hanna Ikonen kertoi, että yrittäjyysteemaiset opinnot kuuluvat Kauhavan ja koko Etelä-Pohjanmaan opetussuunnitelmaan.
–Moni oppilaista on kertonut, että heidän isänsä tai äitinsä tai joku muu sukulainen on yrittäjä. Kurssilla he pääsevät vähän itsekin kokeilemaan, millaista se on. Jos he innostuvat, niin ehkä he saavat joitain eväitä aikuisuuteenkin tai ideoita siitä, minne he lähtevät opiskelemaan peruskoulun jälkeen, hän sanoi. –Kaikki pystyvät yrittämään, jos vain haluavat.
YLÄASTEEN oppilaille puolestaan kerrottiin tietoa kesätöiden hakemisesta sekä toisen asteen opiskelumahdollisuuksista ja sen jälkeisestä työllistymisestä erilaisiin yrityksiin.
Koulutusalajohtaja Ilkka Ylinen kertoi nuorille Järviseudun ammatti-instituutin koulutustarjonnasta ja siitä, kuinka nykyaikainen ammatillinen koulutus toimii.
–Omassa koulussamme on tehty monia uudistuksia, ja lainsäädäntökin on tuonut paljon uutta. Nuorille on nykyisin nopeitakin polkuja päästä suoraan työelämään, hän sanoi. –Osa harjoitteluista voidaan suorittaa palkallisena harjoitteluna oppisopimuksella perinteisen työssäoppimis- eli koulutussopimuksen sijaan.
Nykyisin koulun penkillä ei myös ole pakko istua tiettyä määrää tunteja tai vuosia, vaan tutkinto on 180 osaamispistettä, ja siihen voidaan lukea muutakin kuin koulussa tapahtuvaa oppimista.
–Olitpa hankkinut osaamispisteet missä tahansa — vaikka jossain aikaisemmassa ammatissa, kuten aikuiset monesti — se voidaan tunnistaa osaamiseksi. Eli ei ole mitään pakkorajaa, että nyt on istuttava kaksi tai kolme vuotta koulussa, vaan heti kun sinulle on kertynyt säkillinen osaamista, se on siinä.
Voisiko koulun penkillä istumista olla enemmänkin ammattikouluissa?
–Totta, siihen pitää hyvä muoto löytää. Erityisesti nuorillahan sitä itseohjautuvuutta ei ole niin paljon, vaan heidän pitää tarvittaessa saada tiukasti ja topakasti ohjausta.
Hän lisää, että kyllä nuoret saavatkin riittävästi ohjausta. ”Mukavia väyliä” pystytään hänen mukaansa toteuttamaan opiskelijoille.
–Jokaiselle tehdään yksilöllinen suunnitelma eli HOKS, henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, ja sen mukaisesti mennään. Siihen saadaan ympättyä riittävästi teoriaa — vaikka teoria voi kuitenkin olla integroituna hyvin vahvasti käytännön harjoitteisiin sinne hallille tai vuoan ääreen.
