SAITKO puhelun, jossa pyydettiin tunnuslukujasi tai salasanaasi? Entä miten tunnistat luotettavan nettikaupan?
Kuluttajaliiton projektikoordinaattori Jaana Savolainen kertoi Kortesjärven nuorisoseuralla viime viikolla, kuinka lankeamista esimerkiksi tilausansoihin ja nettikauppahuijauksiin tai tietojenkalasteluyrityksiin voi välttää. Hän neuvoi myös kuinka toimia, jos joutuu huijauksen uhriksi.
NETTIKAUPPAHUIJAUKSET kasvavat voimakkaasti. Poliisin tilastoissa kirjattiin vuonna 2017 törkeitä nettikaupassa tehtyjä petoksia 5 984 (noin 499 kuukaudessa), seuraavana vuonna 6 091 (507 kuukaudessa) ja viime elokuuhun mennessä jo 530 kuussa.
Nettiostajan ja muidenkin netissä liikkujien kannattaakin pitää mielessä, että mikään ei ole ilmaista, Savolainen vinkkasi.
–Jos tarjous tai kilpailu vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.
Hän suosittelee tekemään ostoksia ensisijaisesti tuttujen yritysten verkkokaupoissa. Vieraankin kaupan luotettavuutta voi kuitenkin yrittää selvittää esimerkiksi googlettamalla keskustelupalstoilta muiden ostajien aikaisempia kokemuksia.
–Älä osta, jos olet epävarma, ja maksa luottokortilla, hän luetteli. –Tallenna tilausvahvistukset ja kauppiaan kuittaus maksun hyväksynnän jälkeen. Lue tilausehdot huolellisesti — myös pienellä kirjoitettu teksti.
Samalla hän korosti, että netissä jokainen ei kuitenkaan ole huijari.
–Suurin osa tavaroita ja palveluja myyvistä on rehellisiä ja kunniallisia yrityksiä ja ihmisiä. Huijatuksi tulemisen mahdollisuus on silti syytä tiedostaa.
MONI haksahtaa tilausansoihin. Ilmaisen näytteen, maksuttoman tutustumistarjouksen, tietokilpailun tai markkinatutkimuksen varjolla ihmisiä on huijattu tilaamaan kuukausiksi esimerkiksi laihdutus- ja vitamiinipillereitä, partateriä, sähköhammasharjoja, alusasuja ja deittipalveluita. Sen jälkeen tilauksen peruuttaminen ei onnistu. Asiakaspalvelusta ei vastata, eivätkä sähköpostit mene perille.
–Paras tapa välttää tilausansa on olla antamatta luottokorttinsa numeroa erilaisiin ”arpajaisiin”. Myöskään ”maksuttomia” tuotenäytteitä ei kannata tilata.
Jos tilausansaan kuitenkin haksahtaa, Savolainen ohjeisti, miten kannattaa toimia.
–Maksa vain siitä mitä olet tilannut. Jos tuote tai näyte toimitetaan tilaamatta, siitä ei voi vaatia kuluttajalta maksua, tuotteen palauttamista, säilyttämistä tai muuta sellaista, hän kertoi. –Kuluttajaviraston verkkosivuilla (www.kkv.fi) annetaan ohjeita reklamaation tekemiseen yritykselle.
TIETOJENKALASTELIJAT yrittävät saada selville uhrien pankkitunnuksia, henkilötunnuksia tai sivustojen ja sovellusten salasanoja. Niiden avulla he tavoittelevat taloudellista hyötyä.
Tietoja voidaan onkia sähköpostilla, somessa tai huijaussivustoilla, kuten väärennetyissä nettikaupoissa, puhelimen sovelluksilla, tekstiviestillä tai soittamalla. Tietojenkalastelija saattaa esiintyä esimerkiksi poliisina tai pankkivirkailijana. Huijausviestejä on lähetetty tunnettujen yritysten, kuten Postin ja S-pankin nimissä.
–Älä koskaan luovuta pankkitunnuksia tai salasanoja puhelimessa, verkossa, ovella tai kadulla. Niitä ei kysy poliisi, muu viranomainen, eikä pankki, Savolainen painotti.
Huijausviestit kehittyvät yhä uskottavammiksi, mutta niissä on silti yhä usein kirjoitusvirheitä tai muita epäilyttäviä sanamuotoja. Ylipäätään yllättäviä ja outoja tekstiviestitse tai sähköpostitse tulleita linkkejä ei kannata avata, ellet ole täysin varma, keneltä viesti on.
–Jos itse soitat pankkisi asiakaspalveluun ja haluat hoitaa asioita, asiakaspalvelu pyytää tunnistautumista tunnuslukukortin viimeisellä vapaalla luvulla tai mobiilisovelluksen kautta.
Jos olet menettänyt pankkitunnuksesi, ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti oman pankkisi asiakaspalveluun ja poliisille, Savolainen sanoi.
–Seuraa myös pankkisi verkkosivuilta tiedotetaanko siellä mahdollisista huijauksista.
HUIJAUSYRITYSTEN takana on usein kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Rikolliset ovat aina askeleen edellä, mutta Savolaisen työtä on yrittää pysyä tilanteen tasalla. Myös kenelle tahansa muulle paras tapa suojautua on kartuttaa omaa tietoa huijauskeinoista.
Hän tietää, että huijarit pyrkivät aiheuttamaan uhrissa kiirettä ja paniikkia, jolloin uhri tekee hätiköityjä päätöksiä.
–Ole tarkka ja terveen epäilevä, hän sanoi. –Myös huijarilla on aina kiire.
Lisävinkkejä huijausten välttämiseen
Kortesjärven tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kuluttajaliitto ry, Aijjoos ja Aisaparin Kylille-hanke.
Erilaisissa paikoissa kiertämisen lisäksi Kuluttajaliitto auttaa digihuijattuja maksuttomalla puhelin- ja chat-palvelulla. Neuvonta on luottamuksellista, ja soittaa voi myös läheisen puolesta.
Kuluttajaliitto ylläpitää myös huijausinfo.fi-nettisivua, josta löytyy lisää tietoa huijausten välttämiseen. Sinne kootaan helmi-maaliskuun vaihteessa aiheesta kattava tietopaketti.
