EVIJÄRVEN helmikuun ensimmäinen kunnanhallituksen kokous hyväksyi omasta puolestaan koulukeskuksen liikuntasalin laajennuksen tilaohjelman.
Koululta on toivottu suurempaa liikuntasalia ainakin siitä lähtien, kun koululiikunnan määrää lisättiin vuonna 2016. Sen jälkeen nykyinen, 400-neliöinen liikuntasali on pahimmillaan ollut jopa kolmen eri ikäluokan käytössä samaan aikaan.
Uuteen liikuntasaliin on tulossa 1 065 neliömetriä varsinaista salipinta-alaa. Siinä onnistuvat siten myös erilaiset joukkuepelit.
Kaikkiaan rakennuksesta on tulossa 1 481-neliöinen, kun sinne rakennetaan itse salin lisäksi muun muassa välinevarasto, yleisövessoja, pieni katsomo ja uusi sisäänkäynti.
Tilaohjelmassa uuden liikuntasalin kustannusarvio on 2,1 miljoonaa euroa. Siihen haetaan valtiolta 30 prosentin avustusta, jolloin kunnalle jäisi maksettavaa noin loput 70 prosenttia (1,47 miljoonaa euroa).
Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että nuo 1,47 miljoonaa varataan kunnan budjettiin vuosille 2020 ja 2021: kuluvalle vuodelle 550 000 euroa ja ensi vuodelle 920 000 euroa. Se on 220 000 euroa enemmän kuin talousarvioon oli kirjattu. Se johtuu siitä, että laajennusta suunniteltiin aiemmin hieman pienempää kuin mihin lopulta päädyttiin.
Liikuntasalin rakennustyöt halutaan aloittaa lokakuussa, jolloin laajennus valmistuisi arviolta kesän 2021 aikana.
KUNNANHALLITUS valitsi myös keskustan ja Hietakankaan välisen vesijohtolinjan rakentajan.
Tuo vesijohto on merkittävä runkolinja, jota pitkin talousvettä siirretään Hanhenkankaan vesilaitokselta keskustan kautta Lahdenkylän, Karvosen kylän ja Kivijärvenkylän alueille. Se alkaa olla iäkäs ja uusimisen tarpeessa, muutoin vaarana ovat mittavat vedenjakeluongelmat. Kunnassa ei haluta, että esimerkiksi turkistarhojen ja karjatilojen vedensaanti vaarantuu.
Vanha vesijohto on halkaisijaltaan 160 millimetriä. Uusi toteutetaan 200-millisenä, sillä tähän asti runkolinja on ollut liian kapea erityisesti syksyisin, jolloin talousveden kulutus tuplaantuu kunnassa.
Urakkaan valitaan lapualainen Luomalan kaivuu, jonka tarjous oli 478 600 euroa plus arvonlisävero.
Sitä ennen kuitenkin myös tähän projektiin tarvitaan kunnanvaltuustolta lisämäärärahaa, 110 000 euroa. Vesijohtoa varten oli varattu 400 000 euroa tälle vuodelle, mutta se ei riittänyt, sillä halvinkin tarjous — joka siis tuli lapualaisfirmalta — ylitti tuon budjetin. Rahaa ei myöskään voida siirtää kunnan muista tämänvuotisista investointikohteista. Vesijohto halutaan saada kuntoon kuluvan vuoden aikana, ja siksi kunnanhallitus ehdottaa lisämäärärahan hakemista.
Jos tarvittavat päätökset saadaan tehtyä, alkavat vesijohtotyöt helmi-maaliskuun aikana. Se on tarkoitus saada valmiiksi 15. elokuuta mennessä ja peltoalueilla jo 10. toukokuuta mennessä.
KUNNANHALLITUS esittää myös edelleen valtuuston päätettäväksi uuden päiväkodin suunnitelmat. Kunnanhallitus hyväksyi omalta osaltaan, että se rakennetaan hirrestä, ja että KVR-urakoitsijaksi valitaan RPP Rakennus oy, jonka tarjous oli 1,25 miljoonaa euroa (alv 0%). Se ehdottaa myös valtuustolle, että päiväkoti toteutetaan leasing-rahoituksella, joka on vaihtoehto lainarahoitukselle.
HALLITUS päätti myös jättää valtuuston päätettäväksi, mikä on Evijärven kunnan virallinen kanta järven pinnan nostoon. Ely-keskus on pyytänyt Evijärven kunnan kantaa säännöstelyluvan muutoksen hakemisesta aluehallintovirastolta.
KYLIEN kehittämisrahan seuraava haku on 17.2.–16.3. Syksyn haku on 7.8.–31.8. Jaossa on noissa kahdessa yhteensä 30 000 euroa kylien ja niiden toimijoiden itse ideoimiin kohteisiin.
TEKNINEN lautakunta puolestaan ilmaisi helmikuun ensimmäisessä kokouksessaan vastustavansa Kortesjärven Suolinevalle kaavailtuja tuulivoimaloita. Se perustelee, että Windfellows oy:n neljä tuulimyllyä tulisivat liian lähelle Evijärven Kivijärvenkylää, noin kolmen kilometrin etäisyydelle lähimmästä vakituisesta asutuksesta.
–Mikäli tuulivoimaloiden rakentamisesta Suolinevalla ei luovuta, tulee hankkeelle tehdä YVA-arviointimenettely, jossa arvioidaan voimaloiden aiheuttamat vaikutukset ihmisiin ja luontoon kattavasti. Suolinevan tuulivoimahankkeen vaikutusalueella asuvat ihmiset tarvitsevat laaja-alaisen selvityksen hankkeen vaikutuksista omaan elinympäristöönsä, ympäristösihteeri Eeva-Maija Savola sanoo.
