EVIJÄRVEN kunnan sijoitukset tuottivat viime vuonna erinomaisesti: yli 930 000 euroa. Se tarkoittaa reilun 16 prosentin tuottoa. Siitä kertyi sijoitustuottoja kunnan talouteen 630 000 euroa.
Kaikilla eteläpohjalaiskunnilla ei ole sijoitustoimintaa. Levikkialueemme kunnista sitä harrastavat Evijärven lisäksi vain Kauhava ja Soini. Alueen ylivoimaisesti isoin sijoittaja on Kurikka, joka on yksi Fortum- ja Neste-yhtiöiden suurimmista omistajista. Jotkin kunnat taas ovat sijoittaneet enimmäkseen lahjoitusvarojaan. (Ilkka-Pohjalainen 2.2.)
KUNNANJOHTAJA Teemu Kejonen kertoo, että sijoitustuotot ovat yksi Evijärven merkittävimmistä tulonlähteistä.
–Isoimmat tuloerät ovat verotulot ja valtionosuudet, mutta sijoitustuotot ovat tärkeä tekijä rakentamassa talouden tasapainoa Evijärvellä, hän sanoo. –Jos viime vuoden tuottoa ajattelee ja vertaa sitä kunnallisverojen tuottoon, niin noin 630 000 euron sijoitustuotot vastaavat vajaan kahden kunnallisveroprosentin tuottoa.
Hän kertoo myös, että vielä realisoimatonta sijoitustuottoa, joka ei vielä näy kunnan tuloksessa, oli vuoden lopussa 300 000 euroa lisää.
–Se on puskurina ja kotiutettavissa myöhemmin, esimerkiksi tänä vuonna.
Käytännössä sijoitustuotot ovat yksi tulonlähteistä, joista rahoitetaan kunnan perustoimintaa, palveluita ja investointeja.
–Myös kylien kehittämisrahan osalta on kirjattu, että sen rahoituksena käytetään pääasiassa sijoitustoiminnan tuottoja.
SIJOITETTU summa on peräisin Hanhikosken voimalaitoksen myynnistä. Kunnassa käytiin keskusteluja siitä, mihin voimalaitoksesta saadut rahat olisi järkevintä laittaa, ja koko summa päätettiin sijoittaa.
–Alkusijoitus tammikuussa 2016 oli noin 5,23 miljoonaa euroa. Sen jälkeen sijoituksiin ei ole lisätty rahaa, mutta summa on kasvanut huomattavasti. Vuodenvaihteessa se oli noin 6,65 miljoonaa euroa, eli se on kasvanut yhteensä vajaat puolitoista miljoonaa, Kejonen sanoo.
Varsinaisen sijoittamisen hoitavat kaksi niin sanotulla täyden valtakirjan salkunhoitosopimuksella toimivaa varainhoitajaa, Aktia ja Taaleri. Kunnan puolelta kunnanjohtaja on vastuussa kuntansa sijoitustoiminnasta, ja Kejonen onkin salkunhoitajiin yhteydessä säännöllisesti.
–Sijoitussalkuissa on sekä osake-, rahasto- että korkosijoituksia ja laaja hajautus. Niitä on hajautettu kahden salkunhoitajan mallin lisäksi Suomeen, Eurooppaan, kehittyviin markkinoihin ja Pohjois-Amerikkaan. Painotukset salkuissa muuttuvat markkinoiden liikkeet huomioiden välillä nopeastikin pitkin vuotta, hän kertoo.
Kunnanjohtajan mielestä oli kauaskatseinen päätös sijoittaa voimalaitoksesta saadut rahat.
–Rahoja ja niiden tuottoa voidaan käyttää hyviksi katsottuihin asioihin ja hankkeisiin nyt sekä tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä sijoitukset ovat tuottaneet hyvin ja näen että se on ollut fiksu päätös sijoittaa rahat, hän sanoo.
VAIKKA sijoituksiin liittyykin aina riskejä, kunta ei voi sijoittaa liian riskipitoisesti.
–Perusperiaate on kohtuullinen tuotto kohtuullisella riskillä, joten meidän salkkujen tuotto suhteessa maltilliseen riskiin on ollut oikein hyvä. Jos jossain vaiheessa todettaisiin, etteivät sijoitukset tuotakaan halutusti tai niille löytyy jotain tärkeämpää käyttöä, niin rahat voidaan kotiuttaa sijoitussalkuista.
Vuosi 2018 oli huono vuosi sijoitusten kannalta, ja se näkyi myös kunnan talouden toteutumassa. Kejonen korostaa kuitenkin, että toisaalta vuosina 2016 ja 2017 kunta olisi ilman sijoitustoiminnan tuottoja tehnyt alijäämäiset tilinpäätökset. Hän sanoo myös että sitä, paljonko sijoitukset tulevat lopulta tuottamaan, arvioidaan kunnan talousarvioon aika varovasti, ettei mahdollinen huono vuosi tule budjetin tekijöille täysin yllätyksenä.
–Kolme hyvää vuotta ja yksi huonompi on ihan hyvä saldo tähän mennessä kunnan sijoituksissa, hän kiteyttää.
