MAA- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vieraili perjantaina Sarka-messujen yhteydessä Ylihärmässä kuulemassa eteläpohjalaisten turkistarhaajien tuntemuksia.
Tärkeimpänä huolenaiheena keskustelutilaisuuden aikana nousi esiin turkistarhojen taloudellinen tilanne. Turkisten hinnat ovat alhaalla, ja markkinat näyttävät jatkuvan haastavina. Tarhaajat toivoivatkin, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin heidän tilanteensa helpottamiseksi.
Leppä sanoi, että tarhausalalla on kyllä tulevaisuutta. Sen verran hän lupasi, että jonkinlainen ratkaisu, jolla turkistuottajien ahdinkoa voitaisiin hieman helpottaa, koetetaan löytää.
–Viime kauden lopussa tehtiin valtiontakauksiin muutoksia, ja siihen sisällytettiin myöskin turkiselinkeino mukaan. Uskon, että silloin tehty muutos on tervetullut alalle, hän pohjusti. –Tässä vaiheessa mulla ei ole sanoa eikä luvata mitään, mutta sen lupaan, että tämä käydään tarkasti lävitse ja katsotaan, löytyisikö jotakin tämän takauksen myöntämisen kaltaista toimintatapaa.
Leppä lisäsi, että parastaikaa valmistelussa on muutos kansalliseen eläinkuljetuslakiin. Myös turkisasetusta ollaan uudistamassa. Eläinten hyvinvointilakikokonaisuuden on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden alkupuolella.
Akuutimpia tukikeinoja Leppä lupasi ruveta pohtimaan ”viivyttelemättä”.
Tarhaajat toivoivat ratkaisua jo ennen maaliskuun paritusaikaa.
–Kyllä tilanne on varmaan sellainen, että jos tähän ei jonkinlaista tukea saa, aika moni lopettaa, lappajärveläinen tarhaaja Jari Ollila kiteytti.
OLLILA kysyi ministeriltä muun muassa pitävätkö paikkansa huhut siitä, että ainakin Tanskan valtio olisi lähdössä tukemaan sikäläisiä tarhaajia. Kööpenhaminassa jouduttiin tammikuun lopulla siirtämään turkishuutokauppaa koronaviruksen takia. Hän epäili, että myös Kiina tukee voimakkaasti omiaan.
–En suoraan sanoen tiedä, miten Kiinan valtio on mukana näissä asioissa, mutta sen tiedän, että meillä kaikkia tahoja — valtiollisia tai yksityisiä, yrityksiä tai yksityishenkilöitä, ketä tahansa — kohdellaan samalla tavalla, Leppä vastasi. –Olen itsekin kuullut, että Tanskassa mahdollisesti oltaisiin tällaista suunnittelemassa, mutta minulla ei ole tietoa asiasta.
ILLAN aikana keskusteltiin myös muista tapetilla olevista asioista, kuten siitoskettujen viennistä Kiinaan.
Leppä sanoi, että Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani ja viennin ehtoja mihin tahansa maahan säädellään tarkasti. Hän sanoi kuitenkin myös, että hän itse pitää vientiä silti huonona asiana paitsi eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, myös siksi että se auttaa kilpailijaa.
–En pidä hyvänä, että meiltä viedään siitoseläimiä yhtään minnekään. Se on korkealuokkaista jalostusosaamista, korkean tason pääomaa; kyllä meidän pitää itse ne täällä jalostaa, Leppä sanoi. Mieluummin tietysti viedään turkistuotteita, että saadaan jalostusastetta nostettua mahdollisimman korkeaksi. Silloin se tuo työtä ja toimeentuloa suomalaisille. Kaikki alat huomioiden jalostusasteen nosto on erittäin tärkeä asia, myös turkisalalla.
Lepän mukaan Suomi edellyttää, ettei Kiinaan vietyjä eläimiä kohdella siellä huonommin kuin Suomessa, ja että ne ovat kiinalaisviranomaisten valvonnassa.
–Pyydämme raportin siitä, miten eläimet ovat kuljetuksesta selvinneet ja mikä on niiden terveydentila siellä. Mutta se, miten kauas se ulottuu — sitä en osaa sanoa, hän pohti. –Tietenkään toisen maan toimintaan emme pysty vaikuttamaan muuten kuin näillä kauppasopimuksilla, mitä meillä on. Sopimukset lähtevät siitä, että laatu taataan ja hyvinvoinnin pitää olla kunnossa.
