KORTESJÄRVEN entisen kunnantalon valtuustosalissa puitiin perjantaina kuntalaisten ja kaupungin edustajien voimin rakennuksen jatkokäyttöä. Illan tavoitteena oli selvittää, ketkä kortesjärveläiset yhdistykset olisivat kiinnostuneita neuvottelemaan kaupungin kanssa rakennuksen ostamisesta. Kiinnostuneet on tarkoitus koota yhteen helmikuun aikana.
KAUPUNKI haluaa päästä rakennuksesta eroon. Jääkärimuseo yritettäisiin pitää siellä näillä näkymin senkin jälkeen, sanoivat kaikki keskustelutilaisuuteen osallistuneet kaupungin edustajat, mutta maaseutuhallinto, lomatoimi ja turkishanke tuskin palaavat sinne enää.
–Ei tätä taloa hävittää kannata, ei tämä niin huonossa kunnossa ole, mutta työntekijöitä kaupunki ei tämmöisessä talossa voi pitää, koska joillekin heistä saattaa aiheutua oireita, joista työnantaja on vastuussa, tiivisti teknisen lautakunnan puheenjohtaja Heikki Hakala.
Keskustelua johtaneen Mauri Jokelan ajatuksena on, että kortesjärveläiset ostaisivat entisen kunnantalonsa. Se jatkaisi elämäänsä erilaisten järjestöjen kotina ja pitäjän yhteisenä kokoontumispaikkana. Silloin sinne voisivat jäädä jääkärimuseon lisäksi myös Markki-partion, Kortesjärvi-seuran ja sen luontomuseon sekä Vapepan kaltaiset toimijat.
Alakerrassa on myös Kortesjärven entisen kunnan arkisto, joka pitää sisällään myös lukuisten yhdistysten papereita. Saastuneita papereita ei joka tapauksessa aiota siirtää pois kunnantalolta.
JOKELA ehdotti, että kunnantaloa ostamaan ja sitä pyörittämään perustettaisiin osakeyhtiö. Se olisi taloudellisesti turvallisin ratkaisu.
–Yhtiössä voisivat olla omistajina vaikka kaikki kortesjärveläiset yhdistykset, tai sitten vain yksi ainut järjestö. Jälkimmäinen ei tietenkään tarkoita, etteivätkö kaikki yhdistykset voisi olla mukana homman toiminnassa.
Valtuuston puheenjohtaja Janne Sankelo kertoi, että asian vieminen eteenpäin edellyttää, että ensin nimetään yhdistysten edustajista koostuva työryhmä, joka toimii neuvottelukumppanina aluksi kaupungin teknisen lautakunnan kanssa.
–Kun tällaisesta palaverista saadaan ensimmäinen virallinen merkintä johonkin teknisen lautakunnan tiedotusasioihin, asiaa voidaan lähteä siitä koeponnistamaan eteenpäin.
Mauri Jokela halusi lähettää viestin jokaiselle järjestölle.
–Tehkää mahdollisimman pian järjestössänne päätös siitä, lähdettekö mukaan tällaiseen ryhmään vai ette, ja ilmoittakaa siitä minulle. Ryhmä pitäisi koota helmikuun aikana. Jos sellainen syntyy, niin sitten lähdetään katsomaan asioita eteenpäin, hän sanoi.
Hän lisäsi, että ryhmässä voitaisiin miettiä seurakuntatalonkin kohtaloa.
–Halutaanko me, että rakennus pysyy käsissämme vai että se menee jonnekin muualle? Voitte käydä tutustumassa, minkä luukun haluatte omalle järjestöllenne ja minkälaisen nojatuolin haluatte itsellenne, hän naurahti.
ENTINEN kunnanjohtaja Lasse Hokkala toivoi hänkin, ettei kunnantalon kaltaisia tärkeitä rakennuksia menetetä. Samalla hän kuitenkin nosti esiin joitain realiteetteja, joihin hän uskoo kortesjärveläisten törmäävän, jos he rakennuksen itselleen hankkivat.
Hän arvioi, että vaikka kortesjärveläiset saisivat rakennuksen puoli-ilmaiseksi, niin ilmanvaihtojärjestelmän ja muidenkin ongelmakohtien uusimisen takia sille voisi lopulta tulla hintaa jopa miljoona euroa.
–A-insinöörien raportti nimeää vedenpitävästi kiinteistön erääksi ydinongelmaksi loppuun kuluneen keskusilmastointikoneen, hän sanoi. –Se on pakko joko kaupungin tai ostajan uusia.
Mauri Jokela vastasi, että rakennusta ei ole tarkoituskaan kunnostaa aivan siihen pisteeseen, että siellä voitaisiin työskennellä kahdeksan tuntia päivässä.
–Kevyemmällä ratkaisulla tilat saataisiin sellaiseen asentoon, että yläkerrassa olisi järjestöjen toimitiloja ja kellarissa varastotilaa tai jopa väliaikaista toimitilaa. Myös keskikerros on joka tapauksessa tarkoitus pitää siinä kunnossa, että jääkärimuseo voi toimia siellä, ja kuka ties sinne voidaan laajentaa muutakin toimintaa.
Myös Heikki Hakala uskoi, että kaupoista olisi mahdollista selvitä paljon halvemmalla. Hän itse oli sitä mieltä, että kaupunki voisi myydä rakennuksen yhdellä eurolla varta vasten perustetulle yhdistykselle. He voisivat kunnostaa taloa kökällä ja kenties saada siihen merkittävät EU-avustukset, kuten Kauhavan Ylikylän koulun kanssa tehtiin.
Heikki Hakala epäili, että kaupunki saattaa vastustaa ajatusta tasapuolisuuden nimissä, koska Kankaan koulu myytiin juuri yhden euron sijaan 26 000 eurolla.
–Siinä pitää kuitenkin muistaa, että se meni yksityisille henkilöille, eikä millekään paikalliselle, yleishyödylliselle yhdistykselle.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teemu Hakala suhtautui epäilevästi yhdellä eurolla myymiseen.
–Niitä on meillä tehty jokunen vuosi takaperin, eivätkä ne ole olleet kaupungille kaikkein onnistuneimpia ratkaisuja.
LASSE HOKKALA toppuutteli ajatusta siitä, että sitä pyöritettäisiin talkoovoimin kuin nakkikioskia.
–Yhdistysten keski-iältään seitsemänkymppiset jäsenet — vaikka kuinka oltaisiin kohteliaita ja optimistisia — eivät voi ottaa kahdeksikymmeneksi vuodeksi talkooperiaatteella niskoilleen tämän rakennuksen ja sen tontin pyörittämistä, sen juoksevia kuluja ja velan lyhentämistä.
Kaupunginhallituksen Teemu Hakala kannusti kortesjärveläisiä tekemään suunnitelman siitä, kuinka he aikovat rakennusta käytännössä pyörittää. Hän lupasi, että kaupunki kyllä antaa ihmisten käyttöön kaiken tiedon, joka koskee esimerkiksi rakennuksen ylläpitokuluja.
Hän esitti kuitenkin saman huolenaiheen kuin Hokkalakin:
–Kannattaa tosiaan miettiä, löytyykö riittävästi väkeä pyörittämään sitä, ettei käy niin, että teitä on liian pieni porukka, joka sitten väsähtää.
Hokkala: Kunnantalon annettiin rapistua
LASSE HOKKALA kertoi illan aikana, että jo kuntaliitosneuvottelujen aikaan epäiltiin, että neljää entistä kunnantaloa ei ikuisesti tulla neljässä kaupunginosassa säilyttämään.
–Henkilökohtaisesti epäilin kuntaliitosneuvottelupöydän äärellä, että kyllä se on Kortesjärvi, jonka virastotalo tyhjenee ensin. Valitettavasti olin oikeassa.
Hänen mielestään kaupunki on antanut Kortesjärven kunnantalon rapistua vähitellen. Hän totesi, että kaupunki ei ole laiminlyönyt rakennusta pahuuttaan vaan siksi, ettei kaupunginosien entisille kunnantaloille ole enää käyttöä.
–Koko ajan vuodesta 2009 tähän päivään on ollut selkeä tavoite, että täältä tultaisiin evakuoimaan kaikki pois. Ajankohta oli kysymysmerkki, mutta se tapahtuisi sitten, kun sopivat olosuhteet lyövät kättä.
”Sopivat olosuhteet” tulivat loppuvuodesta 2019, kunnantalon sisäilmaongelmien paljastuttua.
–Kortesjärven virastotalossa kello tikittää, kun se on vedetty tikittämään.
JANNE SANKELO kommentoi omassa puheenvuorossaan ajatuksia kaupunginosien epätasa-arvoisesta kohtalosta. Hän kiisti nähneensä sellaisia papereita, joilla Kortesjärvelle ”maalailtaisiin ikävää lopputulosta”.
–Tavoitteena on huolehtia siitä, että kaupunginosien elinvoima pysyy.
