EVIJÄRVEN koulun auditoriossa esiteltiin maanantai-iltana Etelä-Pohjanmaan päivitettyä kulttuuristrategiaa vuosille 2019–25. Samalla kerrottiin rahoitusmahdollisuuksista, joilla kuka tahansa voi lähteä toteuttamaan kulttuuristrategian tavoitteita.
Kulttuuristrategian laatijat Etelä-Pohjanmaan liitossa haluavat, että kulttuuria on mahdollista harrastaa, opiskella ja tehdä työkseen Etelä-Pohjanmaalla. Heidän tavoitteenaan on, että kulttuuri vetää tänne asukkaita, matkailijoita ja yrityksiä. Strategiassa todetaan, että Etelä-Pohjanmaa on jo nyt vahva kulttuurimaakunta, mutta sen tulevaisuuden menestys kumpuaa kansainvälisyydestä ja kyvystä uudistua muun maailman mukana.
Merkittävä osa uudesta strategiasta on käytetty eteläpohjalaisen kulttuurin vahvuuksien nimeämiseen. Vaikka tänä päivänä maakunta tunnetaan ennen kaikkea Provinssista ja Tangomarkkinoista, joka eteläpohjalaiskunnalla on omat vahvuutensa, jotka strategiassa pyrittiin löytämään.
–Maakuntamme kulttuurin vahvuuksia ovat musiikki ja erityisesti rytmimusiikki, vahva harrastajateatteritoiminta, kotiseututyö, kädentaidot, rakennusperintö ja Aallon arkkitehtuuri, sanoi Etelä-Pohjanmaan liiton Tuija Ahola. –Maakuntakeskuksessa Seinäjoella on resursseja kulttuuritoimintaan toisella tavalla kuin pienemmissä kunnissa, mutta Seinäjoki toimii hyvänä esimerkkinä ja innoittajana, ja sieltä säteilee paljon asioita muuhun maakuntaan.
ETELÄ-POHJANMAAN uusi kulttuuristrategia syntyi kuntia ja niiden kulttuuritoimijoita kuulemalla. Sitä kautta sen laatijat saivat tietää, että Evijärven vahvuutena on ennen kaikkea kulttuuriperintö.
–Kohteita on useita: Väinöntalo — Järviseudun museo, Limutippu-limonaaditehdasmuseo ja aineetonta kulttuuriperintöä vaaliva uittomieskämpän perinnealue, missä voi harjoittaa uittomiestaitoja, strategiassa luetellaan. –Luonto tarjoaa myös koettavaa. Valmosannevan lintutorni, Tervareitin kanoottireitit ja tähtitorni yhdistävät luontoa ja kulttuuria.
Muista Järviseudun kunnista Alajärven vahvuuksia ovat kuvataiteet ja arkkitehtuuri. Vimpelistä esiin nousi erityisesti pesäpallo ja Soinista muun muassa luonto ja esimerkiksi uusi Soinillinen-festivaali. Lappajärven erikoisuus pohjautuu ennen kaikkea kraatterijärven syntyhistoriaan, ja Kauhavalla on monenlaista kulttuuriperintöä, musiikkia, harrastajateatteritoimintaa ja tapahtuma- ja kulttuurihyvinvointityötä.
TUIJA Ahola kertoi, että seuraava vaihe on lähteä toteuttamaan strategiaa käytännössä.
Tärkeässä osassa kulttuurimahdollisuuksien luomisessa ovat tavalliset ihmiset ja erilaiset yhteisöt ja järjestöt. Illan aikana esiteltiinkin joitakin rahoitusmahdollisuuksia, joita kulttuuri-ihmiset voivat hyödyntää.
Ahola sanoi, että hyvälle hankkeelle — ja tarpeeksi hyvän hakemuksen kirjoittamalla — voi yrittää hakea rahoitusta valtakunnallisistakin kanavista, mutta Etelä-Pohjanmaalla rahaa saa hänen mielestään todennäköisimmin Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastosta ja Leader Aisaparilta.
Useimmille tuttu Aisapari tukee tänä vuonna 1,2 miljoonalla eurolla yhdistysten ja yhteisöjen hankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointeihin, kertoi Mervi Niemi-Huhdanpää. Aisapari tukee myös yritysten perustamista ja niiden investointeja. Seuraavat hakujaksot ovat maalis- ja toukokuun lopussa.
Vähemmän tutun Etelä-Pohjanmaan rahaston Tarja Aurell kertoi, että heillä tammikuun apurahojen hakukierros on parhaillaan menossa. Niitä voi hakea helmikuun 10. päivään asti, eli vielä ehtii. Jaossa on 1,17 miljoonaa euroa.
–Etusijalla meillä on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella tehtävä tai alueeseen kohdistuva tieteellinen tai taiteellinen työ sekä alueelle merkittävät kulttuuri- ja kehityshankkeet, hän sanoi.
–Meidän painopistealueemme ovat lasten ja nuorten kulttuuri sekä ammattimaisen työskentelyn tukeminen. Jälkimmäinen tarkoittaa, että toivomme, että ammattimaiset taiteen ja tieteen tekijät pysyisivät täällä maakunnassa tai muuttaisivat takaisin pääkaupunkiseudulta. Haluamme luoda tännekin sellaisen ilmapiirin, että taidetta ja tiedettä arvostetaan täälläkin.
