KIINNOSTAAKO sukututkimus? Nyt kynnys tutustua omiin juuriin on niin matalalla, että siihen ei enää kompuroida.
Evijärveläisjuurinen sukututkija Markku Kupila on nimittäin tehnyt melkoisen työn kokoamalla Evijärven sukututkijoiden sivuille tuhansien nimien mittaisia Excel-taulukoita Evijärven seurakunnan syntyneistä, vihityistä, kuolleista ja muuttaneista. Jatkossa sukututkijoita hyödyttävä tieto löytyy niistä helpommin kuin kirkonkirjoja selaamalla.
VIELÄ vuonna 1998 Uudessakaupungissa asuva, silloin 47-vuotias Kupila ei tiennyt Evijärvestä paljon mitään. Isoisoisä Samuli oli sieltä tullut, suku oli kertonut. Sitten hän löysi netistä Evijärven sukututkijat ja Mauno Puotisen. Hän kirjoitti Puotiselle, jonka avulla hänen juurensa Evijärvellä selvisivät.
Sitä kautta hän löysi muitakin innokkaita sukututkijoita, joilta hän sai paljon valmista tietoa ja opetusta. Yksi heistä oli hänen oma lähisukulaisensa Elisabet Kupila. Tämä löytyi Vantaalta Puotisen avulla. Evijärveltä paljastui myös Johannes Kupila, joka oli Evijärven sukututkijat ry:n perustajajäseniä. Yhdistys on koonnut ja julkaissut nettisivuillaan paljon hyödyllistä tutkimusaineistoa.
–Johannes osoittautui vielä tulleen samasta isälinjasta kuin minä, Kupila kertoo.
SEN jälkeen hän innostui Evijärven kirkonkirjoista toden teolla.
Hän kahlasi niitä läpi joskus pari–kolme tuntia päivässä, joskus kokonaisen sadepäivän.
–Tämä on ollut sellainen pitkän tähtäimen työ, jota tehdään silloin kun huvittaa, eikä aikaa lasketa.
Vaikka Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokanta oli hyvä, se päättyi melkein jokaisessa seurakunnassa vuoteen 1850. Mikrofilmatut vanhojen kirkonkirjojen käsintehdyt kopiot päättyivät tuohon vuoteen.
Sen jälkeen hän otti avuksi kuvatiedostot, joita on kuvannut nettiin muun muassa Suomen sukuhistoriallinen yhdistys. Niistä henkilötietoja etsiessään hän kyllästyi selaamaan aina uudestaan ja uudestaan samoja kuvia. Hän päätti ruveta tekemään löydöistään muistiinpanoja Excel-taulukkoon.
–Eläkkeelle jäätyäni ajattelin, että voisihan nuo kirjoittaa kaikki vuodesta 1850 alkaen, mihin Hiski päättyy. Ja kun aloittaa, ei voi lopettaa, hän kertoo. –Taulukoissa on etunsa, kuten hakutoiminnat ja lajittelu. Tiedot löytyvät niistä helpommin. Lajitteluun voi käyttää vaikka sukunimeä, ja taulukko kertoo talon tapahtumat aikajärjestyksessä.
Varsinaista sukututkimusta Kupilan työ ei ole, mutta se on avuksi hänen omalle ja toivon mukaan myös muiden sukututkimukselle.
–Yleishyödyllistä meininkiä, jos joku on kiinnostunut, hän toteaa.
EXCEL-TAULUKOT eivät ole sataprosenttisia, vaan niissä on vielä virheitä. Niitä hän korjaa tarkistamalla ristiin rippikirjojen ja muiden taulukoiden kanssa.
–Niitä teki papitkin, saati tällainen harrastelija. Vanha käsikirjoitus tuottaa myös harrastelijalle joskus vaikeuksia, ja myös sivuja puuttuu kirkonkirjoista, hän kertoo. –Jonkinlaista tyydytystä tuosta varmaan saa, kun jokin epäselvä kirjaus kirkonkirjoissa on selvitetty ja puhtaaksi kirjoitettu.
Kun Johannes Kupila antoi aikanaan hänelle heidän isälinjansa tiedot, hän sanoi, että ne ovat tuossa. Ei sinun tarvitse enää arkistoon mennä, kun nämä tiedot on kerran haettu.
–Se opetus taisi jäädä jonnekin pikkuaivoon.
Urakasta teki vaivan arvoisen siuntiolainen Erkki Joensuu. Hän ylläpitää Evijärven sukututkijoiden nettisivustoa, jossa Kupilan taulukoita on julkaistu.
–En tosiaan kuvitellut, että noita joskus julkaistaisiin. Aloite siihen tuli Evijärveltä. Toivottavasti ne auttavat uusia sukututkijoita.
EXCELIEN täyttäminen ei ole vain tylsää datan naputtelemista, vaan sukututkimuksessa löytyy aina elämäntarinoita, välähdyksiä menneestä maailmasta.
–Joskus kirjoittaminen pysähtyy, kun jää miettimään. Lapsia on saattanut kuolla perheestä useampia samana vuonna kuin vanhempiakin. Joskus koko perhe on muuttanut, torppa on tyhjentynyt kerralla. Tai Amerikasta on tullut kolmekymppinen nainen, Evijärvellä syntynyt Amerikan kansalainen, ja vienyt mukanaan pari lasta, hän pohtii. –Kuvatiedostoissa tällaiset tiedot ovat hajallaan, mutta taulukkoon kirjoitettuna ne huomaa paremmin. Samoin Siirtolaisinstituutin passi- ja matkustajaluetteloiden tietoja kerätessä huomaa, että tuostahan lähti koko perhe.
Myös ulkomaille muuttaneista on löytynyt mielenkiintoisia juttuja.
–Vuonna 1895 kahdeksan evijärveläistä miestä lähti Vaasasta Urania-laivalla Etelä-Afrikkaan Kapkaupunkiin. Vuonna 1904 lähti mahdollisesti vielä kaksi miestä lisää. Pietarissa on autonomian aikana ollut evijärveläisiä, hän luettelee. –Ottaisin kiitollisuudella vastaan lisätietoja heistä.
HÄN kertookin, että sukututkimuksessa kiinnostaa se perimmäinen kysymys, joka on vaivannut ihmisiä niin kauan kuin meitä on ollut: keitä olemme ja mistä tulemme?
–Sitä emme vielä tiedä, minne menemme, mutta nuo edelliset voi tutkia, hän sanoo. –Nyt tiedän juuristani, että Haapajärven Lassiloita ollaan.
Tarkemmin ottaen hän on Koppar-Lassila, josta poika meni vävyksi toiseen Haapajärven Lassilaan. Sieltä poika taas lähti vävyksi Siroseen ja seuraava torppariksi Kirsilään (Girs). Kupilan isoisoisä Samulin isä Erkki lähti sieltä pienen maapalan omistajaksi, pienviljelijäksi Jokelan Itäniemeen, Kupilan numeroon, josta hän itsekin on nimensä saanut.
–Erkki oli häjy, joka meni avioon Evijärven kanttorin pojan, rokkoherra Gabriel Melenderin tyttären Johanna Katariinan kanssa. Rokkoherra ei tietenkään ollut tällaisesta vävystä mielissään, mutta ei saanut tyttären päätä käännettyä. Erkki kyllä muutti elämänsä suuntaa avioon mentyään, ja luulen, että siitä syystä minäkin olen saanut mahdollisuuden tässä taulukoita tehdä, hän kertoo.
Kupilan isoisoisä Samuli tuli Evijärveltä Kannukseen poliisiksi. Sieltä hän on lähtenyt.
–Samulin jäämistö elämäkertatietoineen on luovutettu Tampereen Poliisimuseoon. Hän suoritti armeijapalveluksen Oulun tarkka-ampujapataljoonassa, kuten moni evijärveläinen näyttää tehneen. Sieltä on mahdollisesti kotoisin myös poliisin ammatti.
–Toisen rokkoherran tyttären Gretan otti vaimokseen Erkin serkku, se kuuluisampi Juuson Jussi, mutta se on toinen tarina.
