ELÄKELIITON Evijärven paikallisyhdistyksen joulujuhlassa viime viikolla juhlistettiin samalla yhdistyksen 40-vuotissyntymäpäiviä.
Puheenjohtaja Matti Kuusisaari luki illan aikana katkelman yhdistyksen kokouspöytäkirjasta vuodelta 1987. Silloinen puheenjohtaja Toivo Laurila kirjoitti olleensa huolissaan eläkeläisten etujen jatkuvasta kaventumisesta. Pienissä kunnissa asuvat pienituloiset eläkeläiset joutuivat vaikeaan asemaan, kun heitä verotettiin aina vain kovemmin.
Kuusisaaren mielestä edelleen eläkeläisiä huolettaa erityisesti kasvava eriarvoistuminen.
–Verotus ei suosi kaikkia: osa eläkeläisistä on vauraita ja hyvin menestyviä, mutta osa taas tarvitsee meidän tukeamme suuresti. Mutta meillä vapaaehtoistyön tekijöillä tulee raja vastaan, koska meilläkin on omat elämämme ynnä muut järjestötehtävämme, hän totesi.
Joulujuhla pidettiin 5. joulukuuta, kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä. Kuten useimmissa muissakin kunnissa, riveihin on Evijärven paikallisyhdistyksessä viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt suuria aukkoja.
–Kuten muissakin kunnissa, yhdistystoimintaan tarvitaan lisää vapaaehtoistyöntekijöitä. Se vaatii kuitenkin paljon työtä, koska heitä pitää ajaa sisään eri asioihin. Digitalisaatio on todella hidas prosessi niin piiritasolla kuin yhdistysten tasollakin, mutta parinkymmenen vuoden päästä uusilla eläkeläisillä on kaikilla jo se taito.
ETELÄ-POHJANMAAN piirin puheenjohtajana vuoden verran viettänyt Esko Ahonen totesi, että Suomi tulee 20 vuoden kuluttua olemaan Euroopan kolmanneksi ikääntynein kansakunta. Samaan aikaan kuitenkin eläkeläisten tulot eli eläkejärjestelmä ei pysy elintason mukana.
–Eläkeläiset ovat esimerkiksi suurimpia pikavippejä ottavia ryhmiä. Siellä tapahtuu ylivelkaantumista, hän sanoi.
Täällä harvaan asutulla maaseudulla olisi hänen mielestään kaiken ikäisten hyvä asua, mutta vanhusväestö joutuu kuitenkin muuttamaan pois, kun palvelut karkaavat kauaksi.
–Turvaverkko on tietysti jossakin määrin olemassa, mutta kun palvelut, kuten terveydenhuolto, karkaavat maaseutukaupunkeihin, on vain mentävä perässä sinne, kun ei ole omaa autoa tai julkista liikennettä, jolla pääsee kulkemaan palveluiden lähelle. Tämä on mielestäni kaikkein suurin ongelma täällä maaseutuympäristössä.
Hän korosti eläkeyhdistysten tärkeyttä aktiviteettien mahdollistamisessa.
–Ennaltaehkäisevään toimintaan annettu euro on paljon tehokkaampi euro kuin siellä hoitoketjun loppupäässä. Mielestäni kuntienkin pitäisi yhä enemmän panostaa, alustaa ja antaa toimintamahdollisuuksia kaikille yhdistyksille.
AHOSEN tilalle tänä syksynä valittu Eija-Liisa Keskinen totesi, että eläkeliittojen etujärjestö Eetu ajaa nyt voimakkaasti pienituloisten asemaa. Etujärjestö ei pyri niinkään eläkkeiden korottamiseen, vaan erityisesti maksujen jäädyttämiseen.
–Tänä vuonna eduskunnassa on tulossa käsittelyyn asiakasmaksulaki, joka koskee terveyskeskusmaksuja ja muita maksuja, joissa on katot, sekä näiden kattojen yhdistämistä. Eli jos on monisairas ihminen, joka joutuu maksamaan terveyskeskusmaksuja, sairaalamaksuja ja taksimaksuja, niillä jokaisella on ollut oma kattonsa, mutta jos ne saadaan yhdistettyä, se on edullinen monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville.
