EVIJÄRVEN kaikki koulut pitivät tiistaina 5. marraskuuta yhteisen some- ja peliteemaisen vanhempainillan koulukeskuksella. Sinne oli kutsuttu puhumaan Soiten eli Keski-Pohjanmaan kuntayhtymän yleislääkäri Antti Saari.
Itsekin jonkin verran pelaamista harrastava Saari piti vanhemmille pienen luennon otsikolla ”pelit ja sosiaalinen media vastaan terveys”. Hän kiteytti että tärkeää on, ettei pelaaminen vaikuta vuorokausirytmiin. Ikärajoista, joita peleille annetaan esimerkiksi ahdistavan, väkivaltaisen tai seksuaalisen sisällön vuoksi, ei myöskään yleensä kannata poiketa. Sosiaalisen median käyttö puolestaan ei saa korvata suoraa kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa.
–Kuten kotiruokailussakin, vanhempi päättää mitä tarjotaan ja valvoo ettei annos ole liiallinen, hän tiivisti.
Samalla hän muistutti, että pelaaminen on hauskaa viihdettä ja leikkiä, joka kehittää mielikuvitusta ja luovuutta. Se voi myös olla mielekäs tapa oppia uusia tietoja ja taitoja, kuten matematiikkaa, fysiikkaa, kieliä ja maantiedettä, ongelmanratkaisua, paineensietokykyä, sorminäppäryyttä ja yhteistyökykyä.
–Kun vanhempi pelaa yhdessä lapsen kanssa, se osoittaa kiinnostusta lapsen kokemuksiin ja maailmaan.
SAARI oli myös tutustunut oppilaille ja heidän vanhemmilleen keväällä tehdyn peli- ja someaiheisen kyselyn tuloksiin. Siinä kartoitettiin oppilaiden ruutuajan, ikärajojen noudattamisen ja heidän kohtaamansa kiusaamisen kaltaisia asioita. Kyselyyn vastasi 213 alakoululaista ja 102 yläkoululaista ja lukiolaista. Heidän vanhemmiltaan saatiin yhteensä 123 vastausta.
Yläkoululaisista ja lukiolaisista yli puolet kertoivat, etteivät noudata ikärajoja, ja heistä joka neljännen vanhemmat rajoittivat ruutuaikaa. Joka kolmas oli riidellyt aiheesta vanhempiensa kanssa, ja useampi kuin joka kolmas koki käyttävänsä liikaa aikaa somettamiseen ja pelaamiseen. Joka kolmas oli myös jättänyt jotakin muuta tekemättä somen tai pelien vuoksi.
Joka kolmas oli kohdannut kiusaamista tai muita epämiellyttäviä asioita.
–Aika moni osasi listata asioita, joita oli pelännyt netissä. Siellä tuli esille aika paljon seksuaalista häirintää ja ahdistelua.
Alakoululaisilla tulokset olivat samansuuntaisia mutta ”kiltimpiä”, eli he pelasivat ja somettivat vähän vähemmän ja siitä riideltiinkin vähemmän. Myös ahdistelua oli vähemmän.
SAMAT kysymykset lasten pelaamisesta ja somettamisesta kysyttiin myös heidän vanhemmiltaan.
–Vanhemmat tiesivät tosi hyvin, mitä sovelluksia lapset käyttävät ja kuinka paljon he käyttävät niihin aikaa, Saari kertoi. –Vanhemmat kokivat toisaalta, että aiheesta oli tullut riitaa vielä useammin kuin lapset kertoivat. Vanhemmat kokivat myös lapsia useammin, että käyttöä on liikaa.
Osasta lasten ja nuorten netissä näkemästä epämiellyttävästä sisällöstä ja siellä kokemasta kiusaamisesta vanhemmat eivät olleet tietoisia.
–Se on selvästikin yleisempää kuin haluaisimme ajatella, Saari totesi. –Kiusaaminen somessa ja peleissä vaatii ilman muuta aikuisten puuttumista, mutta siihen on hankala puuttua, jos emme tiedä siitä.
VANHEMMAT pääsivät illan aikana myös tutustumaan nuorten peliharrastuksiin ja lukemaan 5.–9.-luokkalaisilta koottuja some-kiusaamiskokemuksia. Sen lisäksi etsivä nuorisotyö esitteli tor-verkon toimintaa.
