Olisiko kuvataideterapia oikea tukikeino koulumaailmaan?

Regina Ketomäki totesi, että kuvataideterapian aikana syntyneistä taideteoksista kootun näyttelyn päätavoite ei ole olla visuaalisesti näyttävä. Ennen kaikkea hän haluaa sen avulla herätellä niitä tahoja, jotka ovat päättämässä lasten ja nuorten tukitoimista, huomaamaan että taideterapia olisi yksi keino puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

LAPPAJÄRVEN kirjastossa voi marraskuun ajan tutustua Regina Ketomäen kokoamaan taidenäyttelyyn, joka esittelee koulussa järjestetyssä kuvataideterapiassa syntyneitä töitä.

Esillä olevat teokset ovat kahden Lappajärven koulujen oppilaan tekemiä. He osallistuivat Ketomäen vetämään kuvataideterapiaan syyslukukaudella 2017 ja keväällä 2018. Kahdenkeskisiä terapiahetkiä pidettiin kerran viikossa koulupäivien aikana.

Toinen heistä on alakoulun ja toinen ammattikoulun oppilas. Heidän nimiään ja tarinoitaan ei kerrota näyttelyn yhteydessä.

KORTESJÄRVELÄISEN kuvataideterapeutti Ketomäen tavoitteena on, että hänen edustamansa terapiamuoto otettaisiin pysyvästi käyttöön koulumaailmassa. Hän toivoo, että kouluilla olisi tulevaisuudessa resursseja käyttää sitä ennaltaehkäisevänä ja varhaisen puuttumisen tukitoimena.

–Kun sain olla koulumaailmassa, huomasin että tuen tarve siellä on hyvin moninainen. Lapsilla ja nuorilla on paljon sellaisia kysymyksiä ja asioita, joita heidän pitäisi pystyä jakamaan terapeuttisia valmiuksia omaavan aikuisen kanssa, hän sanoo.

Terapiatapaamiset järjestettäisiin koulupäivän aikana, eli koulusta ei tarvitse olla sen takia pois.

–Tämä on lempeä, varhaisen puuttumisen muoto. Uskon, että jos tällainen toiminta saataisiin ajettua sisään kouluun, se säästäisi raskaammilta terapian ja hoidon tarpeilta, hän toteaa. –Ja välttämättä ei tarvitse puuttua mihinkään ongelmaan, vaan oppilaalla voi olla ihan vain tarve puhua asioista. Ei niiden tarvitse olla aina kummallisia ja isoja kysymyksiä. Nuoruuteen liittyy paljon kysymyksiä, joista voi joskus olla paljon helpompi puhua jonkun muun aikuisen kanssa kuin kotona.

HÄN painottaa, että vaikka näyttelytyöt ovat näyttäviäkin, kuvataideterapiassa keskeistä ei ole taiteellinen lahjakkuus. Kuva on väline, jonka avulla puretaan ajatuksia, tunteita ja kokemuksia.

–Usein kävi niin, että kun oltiin saatu maalaus tehtyä ja siirryttiin juttelemaan, se asia jota oppilas oli halunnut purkaa saikin sanat. Maalaamisen jälkeen oli siis mahdollista käydä sanallisesti läpi sitä, mikä oli hänelle tärkeää.

Kahdesta oppilaasta, joiden kädenjälkeä näyttelyssä esitellään, toisella on rajua kiusaamistaustaa ja toisella tunteiden hallintaan liittyviä haasteita. Ketomäki kertoo, että terapian seurauksena niin kotiväki kuin opettajatkin ovat huomanneet muutoksia parempaan suuntaan.

Terapiaan tuleva oppilas on saattanut kuulla läpi elämänsä, mikä hänen käytöksessään mättää ja miten hänen pitäisi muuttua. Ketomäki ei kuitenkaan aseta hänelle mitään tavoitteita.

–Tekemistä ei arvostella, hän ei saa siitä numeroa, eikä kukaan kerro hänelle onko hän siinä hyvä vai huono. Sen takia se on myös lepohetki koulupäivän aikana, jolloin hän voi riisua kaikki rooliodotukset.

KETOMÄKI hyödynsi Lappajärveltä keräämäänsä materiaalia opinnäytetyössään, jonka aiheena oli kuvataideterapia tukitoimena koulumaailmassa. Hän valmistui syksyllä 2018 kuvataideterapeutiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

Sittemmin hän on työskennellyt Järvilakeuden kansalaisopistolla ja Seinäjoen kaupungilla kuvataideterapeuttina esimerkiksi mielenterveysongelmaisten ja muistisairaiden parissa.

KETOMÄEN näyttelyä on tukenut Järviseutu-säätiö.

Joulukuun ajaksi näyttely siirtyy Kortesjärven kirjastoon.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti