PARHAIMMILLAAN kenkä on suojaava apuväline arjessa. Käytännössä se usein kuitenkin puristaa tai on liian iso.
Muun muassa oikeanlaisten jalkineiden vaikutuksesta jalkojen terveyteen puhui Evijärven nuorisoseuralla viime viikolla helsinkiläinen jalkaterapeutti Sasu Hyytiä.
Kengän koolla on paljon merkitystä. Kapeakärkisessä kengässä riski on, että syntyy vasaravarpaita, vaivaisenluita, rakkoja, hankauksia, haavoja ja känsiä. Nivelten liikelaajuus myös heikkenee, kun varpaat eivät pääse liikkumaan.
–Jos tehtäisiin hanska, joka on kuin kapeakärkinen kenkä, en usko että kukaan pitäisi sellaista päivääkään kädessään, Hyytiä kiteytti.
Jos taas kenkäsi on koko mitaltaan liian pieni, tasapainosi kärsii, koska seisot kapealla ja ahtaalla alustalla.
–Tutkitusti on todettu, että iäkkäämmällä väestöllä jalkaterän malliin sopiva, riittävän leveä, matalalla kantakorolla varustettu jalkine, jossa on pitävä pohja, pienentää kaatumisriskiä.
Moni ei myöskään hoksaa, että jos kenkä on ahdas, sen sisälämpötila ja kosteus nousevat eksponentiaalisesti.
–On mitattu, että jo tunnin mittaisella kävelyllä jalkineen sisälle saadaan aikaan lähes sataprosenttinen kosteustila. Se on siis märkä, hän sanoi. –Vaikka ei olisi mitään virheasentoja tai kipuja, niin hengittämätön ympäristö nostaa alttiutta infektioille. Bakteerit tykkäävät muhia kosteissa, lämpimissä tiloissa — ja jos sukkakin sattuu vielä olemaan likainen, bakteerikanta kasvaa entisestään.
MILLAINEN kenkä sitten tekee hyvää jalalle? Erityisen tärkeää sitä on pohtia arkikengän kohdalla, sillä se on jalassa eniten. Hyytiä huomautti, että jalkaterät ovat yksilöllisiä, ja ettei ole olemassakaan yhtä täydellistä kenkää, joka toimisi kesät talvet.
Nyrkkisääntönä on kuitenkin istuva, oikean kokoinen, yksilöllisesti valittu jalkine.
–Jalkaterveyden kannalta tärkein asia on istuvuus, eli kenkä tuntuu kivalta jalassa. Ei purista, ei paina, ei hankaa. Jalka sujahtaa sinne nätisti, pituus on sellainen että varpaat eivät hankaa kärkeä, ja siinä on jokin löysennys-kiristysmekanismi, koska jalka on aamulla kapea ja illalla turvonnut.
Jalkaterveyttä edistävä jalkine on suoralestinen, jossain määrin iskua vaimentava ja, riippuen jalkaterän mallista, se saa olla kiertolöysä tai kiertojäykkä.
–Hyvin toimiva, joustava, voimakas, kestävä jalkaterä toimii itsessäänkin iskunvaimentajana, mutta jos jalkateräsi on jäykkä ja tiukka ja sen voimantuotto on heikompi, jalkine saattaa vähentää rasitusvaivoja.
Koron hän toivoo arkikengässä jäävän alle kahden sentin korkuiseksi.
–Kun korkoa nostetaan, paino siirtyy enemmän päkiälle. Silloin päkiän alueelle voi kehittyä erilaisia vaivoja, hän sanoi. –Jos nilkka on joustava ja kykenee liikkumaan, ei siellä tarvitse välttämättä olla kummoistakaan korkoa. Korko ei itsessään ole pakollinen missään jalkineessa.
Arkikengän päällysmateriaalin tulisi olla hengittävä ja ihoystävällinen. Kenkä kuitenkin valitaan käyttötarkoituksen mukaan.
–En lähde kumppareilla tansseihin, ellei ole ihan mahtavat tanssit tulossa, eikä vesisateeseen tarvitse lähteä hengittävillä sandaaleilla, vaan kenkä voi olla vedenpitävä. Tärkein juju on, että kenkä on oikean mallinen ja sopii käyttötarkoitukseen.
IRROTETTAVA pohjallinen lisää kengän käyttöikää, mutta se ei tee kengästä oikean kokoista.
–Jos kenkäkauppias sanoo, että ”Tää kenkä on ehkä vähän iso sulle, mutta käyn hakemassa pohjallisen, niin saadaan se sopivan kokoiseksi”, niin kerrotko mulle, miten jalkaterästäsi tehdään pidempi pohjallisen avulla, hän totesi. –Pohjallisella nostetaan jalka kattoon, mutta kenkä on edelleen liian pitkä. Kannattaa olla kriittinen sen suhteen, minkä kokoinen jalkine ihan oikeasti on, että se istuu juuri oman jalkateräsi malliin.
Hän vinkkasi, että kenkäkaupassa kannattaa pyörähtää aluksi ilman lompakkoa, niin ei tule yhtä helposti ostettua vääränlaista kenkää.
–Tutustu erityyppisiin kenkiin — kenkäkaupat ovat sitä varten, hän sanoo. –Jos sinulla on kaksi kenkää, jotka sopivat erittäin hyvin ja molemmat ovat mielestäsi ihania, ota kevyempi. Jos sinulla on kaksi ihanan mukavaa ja ihanan kevyttä kenkää, osta halvempi.
